Valmistelu ja tiedotus ontuu

Koulutuskuntayhtymä tiedotti 9.1. lukioliikelaitoksen johtaja Antti Rastelan johdolla lukioverkkoa koskevista suunnitelmista. Asiaa on uutisoitu väärin Keski-Suomen uutisissa sekä Suur-Jyväskylän lehdessä.

Lukioliikelaitoksen johtokunta ei ole tehnyt esitystä tai päätöstä nyt esillä olleista neljästä lukioverkkovaihtoehdosta. Vaihtoehdot ovat puhtaasti Antti Rastelan, hänen lähipiirinsä ja konsultin ajatusten tuotosta.

Tästä seuraa, että kun liikelaitoksen johtokunta päättää niistä vaihtoehdoista, joista pyydetään kaupungin lausuntoa, on se asetettu valmiiksi puun ja kuoren väliin.

Syynä esitettyihin jättilukiovaihtoehtoihin on puhtaasti lukioliikelaitoksen talous. Lukioiden siirron yhteydessä koulutuskuntayhtymän rinta rottingilla lupaamia rahoja ei ole, eikä niitä ole koskaan ollutkaan.

Vaje, jota oppilaista saatava valtionosuus ei kata, on ollut koko ajan 1,5-2 miljoonaa euroa. Siirtopäätöstä edeltänyt rahallinen uhoaminen on muuttunut eurojen puutteen vaikerrukseksi.

Lukioverkkoselvitysten pääasiallinen tavoite on ollut taloudellisen tilanteen aiheuttama jättilukioiden rakentumisen mahdollistaminen. On kierrelty maamme muutamassa suurlukioissa vakuuttautumassa niiden erinomaisuudesta. On vain unohdettu yksi asia eli se, kuinka nämä lukiot saavat toimintaansa lisärahoitusta omilta kunniltaan.

Edelleen syksyn jatkoselvityksillä on pitkälti pyritty todistamaan Lyseon rakennuksen korjaamisen kalleus ja epäterveellisyys. Lupauksista huolimatta johtokunnalle ei ole esitetty muista suurlukioista laadittuja raportteja tai yhteenvetoa verrattuna omiin lukioihimme - puhumattakaan, että olisi syvällisesti pureuduttu pedagogiseen kehittämiseen.

Yllättävää on ollut havaita lukioverkkoasian politisoituminen. Selkeänä tavoitteena näyttää olevan Lyseon lukion toiminnan lakkauttaminen, tuon elitismin ja porvarismin viimeisen linnakkeen alasajo, myös henkilökohtaisin perustein - aivan kuten sitä toiset puolustavat.

Suomen koulu- ja kulttuurihistorialla, kansalaismielipiteillä tai yksittäisen lukion huikeilla tuloksilla oppilaiden parhaaksi ei näytä olevan mitään arvoa. Yllättävän monelle tärkeintä on lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tasapäistäminen, ja siinä Lyseon pitkä traditio on este.

Myös henkilöstö, erityisesti opettajat, ovat olleet ihmeellisen hiljaa. Liekö syynä painostus tai pelko omasta tulevaisuudesta, jos barrikadeille kiivetään vai se, että kun Lyseo on ollut tähtäimessä, on muualla ajateltu oltavan turvassa? Joka tapauksessa lojaalisuutta yhteiselle asialle ei löytynyt ja nyt vaikuttamisen aika on - melkein ohi.

AKI RUOTSALA lukioliikelaitoksen johtokunnan jäsen Jyväskylä, Tikkakoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Lyhyet

Valvonta on yhteistyötä

Lyhyet

Hallitus vie meitä kerrostaloihin

Lentäen vai netitse?

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.