Valtuusto teki hyvän päätöksen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kirkkopuiston asemakaavan muutoksen. Päätös tehtiin demokraattisesti ja sen mukaan mennään eteenpäin.

Tähän päätökseen liittyvässä Onerva Mäen kirjoituksessa (Ksml 6.5.) esiintyi kuitenkin paljon virheellistä tietoa, minkä vuoksi haluan tuoda esille seuraavia asioita:

Valtiontalon kiinteistön myyntiä koskeva esisopimus reunaehtoineen tehtiin valtuuston päätöksen ja julkisen tarjouskilpailun pohjalta. Tämän jälkeen hankkeessa on edetty sopimuksen mukaisesti ja kaupungin ohjauksessa ilman kenenkään painostusta. Suurin tekninen ja taloudellinen riski tässä kokonaisuudessa on Valtiontalo.

Valtiontalon peruskorjauskustannukset ovat tällä hetkellä n. 9-11 M€ riippuen, mihin käyttötarkoitukseen rakennus peruskorjataan ja entisöidään.

Varsinaiset taloudelliset ja tekniset riskit aiheutuvat rakennuksen erittäin huonoista ja liikahtaneista arinaperustuksista, pohjavesiolosuhteista, Museoviraston entisöintivaatimuksista sekä viereisen Soneran pääkäyttökeskuksesta, jonka toiminta ei peruskorjaushankkeen aikana saa häiriintyä missään olosuhteissa.

Onnistuneenkin peruskorjauksen jälkeen rakennuksen taloudellinen käyttö-/vuokrausaste tulee olemaan huono, eli n. 40 - 50 prosenttia, mikä johtuu suojeltavista, poikkeuksellisen runsaista portaikoista, käytävistä, juhlasalista ja kellaritiloista. Rakennuksen käypä arvo jää siis merkittävästi alhaisemmaksi kuin sen peruskorjauksen hinta.

Toinen kaupungin talouden kannalta merkittävä tekijä laskelmissa oli rakennusoikeuden myyntitulot. Rakennusoikeuden hinnoittelussa voidaan tuoreena vertailukohteena käyttää kaupungin Cygnaeuksenpuiston tontin rakennusoikeudelle määrittelemää hintaa 400 €/ kerrosneliömetriä.

Valtiontalon kulmatontin rakennusoikeuden hinta-arvio voisi erillisenä hankkeena ja hyvässä markkinatilanteessa olla n. 450-550 €/ kerrosneliömetriä ilman viereisen Valtiontalon "rasitetta".

Käytännössä tämä rasite tarkoittaa sitä, että tuleva uudisrakennus on suunniteltava ja toteutettava samanaikaisesti Valtiontalon peruskorjauksen kanssa. Tämä olisi pudottanut tontin myyntihintaa arviolta 0,5-1,0 M€.

Edellä kuvattuihin tekijöihin perustuen kaupungin on taloudellisesti kannattavampaa edetä hankkeessa esisopimuksen mukaisesti kokonaiskauppana kuin peruskorjata Valtiontalo omana hankkeena ja myydä kulmatontti erillisenä kauppana.

Vähintään yhtä tärkeätä on se, että hankkeen tekniset ja taloudelliset riskit jäävät uuden omistajan vastattavaksi ja Valtiontalo saadaan vihdoin kunnostettua arvoiseensa käyttöön ilman kaupungin lisävelkaantumista. Niinpä tässä yhteydessä lahjoituksesta puhuminen on tietämättömyyttä tai tahallista harhaanjohtamista.

ESKO ERIKSSON kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vapaiden uudistus perheiden ehdoilla

Lyhyet

Lyhyet

Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Palvelusetelit ja sosiaalipalvelut

Työnantaja, uskallatko olla rohkea?

Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Tärkeä maatalous

Mäkinen ei tajua isoa muutosta autoilussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.