Vanhemmuuden tärkein taito on ymmärtää lasta

Me kaikki voimme kasvaa riittävän hyviksi vanhemmiksi. Lapsen syntymä antaa meille mahdollisuuden, sillä oppiminen on vastavuoroista.

Kun opimme katselemaan maailmaa lapsen näkökulmasta, ymmärrämme, missä kaikessa lapsi tarvitsee meidän vanhempien rakastavaa sekä hyväksyvää ohjausta ja kasvatusta.

Myönteinen vuorovaikutus ja lasta hänen omaan ilmaisuunsa kannustava sekä tunteiden säätelytaitoja opastava vanhemmuus rakentaa perustan elämän mittaiselle mielen hyvinvoinnille. Vanhemmat ovat lapsensa tärkeimmät ihmiset.

Oma kasvuympäristömme ja kokemuksemme ohjaavat toimintaamme. Jotta emme huomaamattamme siirtäisi myös haitallisia toimintatapojamme ja ajattelumallejamme lapsillemme, tulisi meidän miettiä ja tiedostaa niitä.

Jos vanhempi itse on tullut lapsena väheksytyksi, on suuri vaara, että hän tiedostamattaan vähättelee omaa lastaan.

Myös somen ruokkima täydellisen vanhemmuuden harha lisää vaikeutta saada yhteyttä omiin todellisiin tunteisiimme suhteessa lapsiimme ja saatamme jäädä ”suorittamaan” vanhemmuuttamme.

Tunteiden ilmaisu ja säätely sekä mielen muiden tärkeiden taitojen oppiminen edellyttää aitoutta ja luonnollisuutta – ja usein myös luetettavien ihmisten apua.

 

Lapsi oppii mallin mukaan. Kun pieni lapsi saa voimakkaan kiukkukohtauksen ja vanhemman tukemana kykenee turvallisessa ilmapiirissä rauhoittamaan itsensä, kokee hän onnistumista ja pääsee näin positiivisen oppimisen kehälle.

Lapselle tulee tunne, että hän kykenee hallitsemaan turhautumista herättäviä tunnereaktioitaan eikä hänelle tule tarvetta turvautua häiriöiseen käyttäytymiseen tai muuhun oireiluun.

Kun vanhempi sanoittaa ja auttaa lasta käsittelemään kaikkia tunteita, oppii lapsi säätelemään niitä. Leikki ja lapselle lukeminen ovat mainioita tapoja oppia näitä taitoja.

Lapsi ja nuori tarvitsee päivittäin vanhemmaltaan hetken, jolloin hän saa jakamattoman huomion. Lapsi pyrkii toimimaan vanhempansa toiveiden mukaisesti kehitystään vastaavalla tavalla, mikäli hän on saanut riittävästi kannustusta, kehua ja kiitosta omasta toiminnastaan. Näin hänelle ei tule tarvetta kiusata muita eikä hän alistu kiusattavaksi vaan tunnistaa oman ja toisen arvon sekä rajat.

Kiihtyvällä tahdilla tulevat yhteiskunnalliset muutokset sekä työelämän ja elintason asettamat paineet koettelevat meidän kaikkien mielen kestävyyttä. Silloin on erityisen tärkeää, että saamme tukea toinen toisistamme, ja että ymmärrämme omia tunteitamme.

 

Hyvinvointia ei ole ilman mielen hyvinvointia. Mieli on biologinen, evoluution ja kulttuuriperimän muokkaama elin. Mielen taitoja voi oppia missä iässä tahansa.

Keskeistä on tukea vanhempien mielen hyvinvointia, jotta vanhemmat voivat toimia turvallisina ja kehitystä lapsilähtöisesti edistävinä vastuullisina aikuisina. Vanhemmuuden mielen taitojen tukeminen ja opastaminen tulee sisällyttää osaksi universaaleja, kaikille vanhemmille suunnattuja palveluita.

Uuden syyllistämättömän, yhdenmukaisen ja osallistavan ohjaamisen on hyvä rakentua luontevaksi osaksi neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulujen sekä sosiaalitoimen toimintakäytäntöjä.

Samalla turvaamme yhtenäisen palvelujärjestelmän ja eri organisaatioiden välisen saumattoman yhteistyön käytännön tasolla. Pääsemme pois sirpaloitumisen sekä pois lähettämisen kulttuurista.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointityö Keski-Suomessa 2019–2023 -kehittämistyön kautta tavoitteena on yhteistyöllä ja koulutuksella varmistaa se, että arjen kasvatusympäristöt ovat lasten kehitystä turvaavia ja edistäviä.

Kehittämistyöhön sisältyy koulutusta sekä ammattilaisille että vanhemmille. Jo nyt koulutusta on kokeiltu lupaavin tuloksin muutamien kuntien alueilla Keski-Suomessa.

Kehittämistyön asiantuntijana kutsun kaikkia keskisuomalaisia mukaan tekemään maakunnastamme Suomen lapsiystävällisimmän alueen!

Teksti liittyy Jyväskylän vanhempainfoorumi ry:n ja Keski-Suomen LAPE-muutosohjelman vanhemmuutta käsittelevään kirjoitussarjaan.

Kirsi Mustonen
lastenneurologian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri
lasten ja nuorten psykoterapeutti
Keski-Suomen keskussairaala

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Pienet kunnat ahdingossa

Lyhyet

Joogit vasta- saunan lauteille

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Haasteina oppilasmäärä ja kiinteistön soveltuvuus

Tulevaisuus vaatii tekoja

Lukijan kuva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.