Vapaaehtoistyöstä iloa

Tutkimusten mukaan yli 64-vuotiaat ovat aktiivisimpia ja innokkaimpia vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös nuoremmalla sukupolvella, alle 34-vuotiailla on kova halu auttaa, mutta pitkäjänteisyys ja sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan eivät ole vielä riittäviä. Tutkimusten mukaan myös korkeamman koulutuksen käyneillä on enemmän halua auttaa muita. Onko vapaaehtoistyö vain pienen ryhmän vastuulla?

Syitä vapaaehtoistoimintaan on monia. Yleisin ja tärkein syy on kuitenkin halu auttaa muita. Jotkut voivat kokea saavansa vapaaehtoistyöstä uuden harrastuksen ja täyttävänsä sillä ylimääräistä vapaa-aikaa. Myös mahdollisuudet oppia uutta, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia elämänkokemuksia kiehtovat vapaaehtoistyössä.

Useimmiten järjestöjen vapaaehtoistyöhön tulee helpommin annettua rahaa kuin omaa vapaa-aikaa. Toiminta tarvitsee toki rahaa pyöriäkseen, mutta ilman vapaaehtoistyöntekijöitä ei pystytä auttamaan ihmisiä.

Kunnat eivät pysty tuottamaan yksin kaikkia tarvittavia palveluita. Siksi monet vapaaehtoiset järjestävät vanhuksille viriketoimintaa, jakavat köyhille ruokaa tai tarjoavat perheille lastenhoitoapua.

Vapaaehtoistyö on arvokasta ja työpaikkojen näkökulmasta nähden hyvin kustannustehokasta työtä. Työympäristö ei kuitenkaan ole ainoa, joka vapaaehtoistyöstä hyötyy.

Vapaaehtoistyön ei tulisi tulevaisuudessakaan korvata julkisen sektorin palveluja vaan kulkea julkisten palveluiden rinnalla tarjoamassa lisätukea.

Tärkeä kysymys onkin, mihin suuntaan järjestöjen vapaaehtoistyö tulevaisuudessa kehittyy? Toivottavasti vapaaehtoisten määrä kasvaa tai pysyy edes samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Vapaaehtoistoimintaa ei saa valjastaa markkinavoimien alle.

Tulevaisuudessa todennäköisesti avun tarvitsijoiden määrä kasvaa, kun suuret ikäluokat alkavat käyttää enenevässä määrin sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta se ei saa tarkoittaa, että vapaaehtoiset ottavat kaiken vastuun heidän hyvinvoinnistaan.

Tällä hetkellä käydään keskustelua työttömien oikeudesta tehdä vapaaehtoistyötä. Päinvastoin, ihmisiä tulisi kannustaa vapaaehtoistoimintaan. Ilmaisen työpanoksen lisäksi vapaaehtoistyö parhaimmillaan myös ehkäisee vapaaehtoistyöntekijän omaa syrjäytymistä.

Olisikin hyvä, jos myös työnantajat toisivat esille tarvetta tai mahdollisuutta vapaaehtoistyölle, jotta ihmiset osaisivat hakeutua paikkoihin, jossa heidän tekemälleen työlle olisi eniten tarvetta.

Vaikka vapaaehtoistoiminta mielletään usein eläkeikäisten toiminnaksi, tulisi vapaaehtoistyötä kohdentaa myös nuorille. Työkokemuksen kartuttaminen nuorella iällä ja opiskellessa on usein haastavaa.

Vapaaehtoistyö on yksi vaihtoehto saada arvostettavaa työkokemusta, jolla on merkitystä myös tulevaisuudessa, jo pelkästään osana ansioluetteloa.

Vapaaehtoistyö kuuluu meille jokaiselle. Jos koet auttamisen halua ja tunnet, että voisit lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön, mieti mitkä asiat ovat lähellä sydäntäsi, mitkä asiat kiinnostavat sinua, ja millaista vapaaehtoistyötä haluaisit tehdä.

Ja sitten vain kartoittamaan oman paikkakunnan vapaaehtoistyön tarjontaan ja ottamaan rohkeasti yhteyttä kiinnostavalta tuntuvaan vapaaehtoistyön muotoon!

Vapaaehtoistyö ei tarkoita sitä, että kaikki aika olisi annettava työlle. Vapaaehtoistyötä voi tehdä esimerkiksi kerran viikossa, tai kerran kuukaudessa. Se on aina työtä, jolla on merkitystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.