Vapaat ihmiset nykypäivän orjia

Antiikin Kreikassa vapaat miehet ja naiset puuhastelivat kaikenlaista luovaa, tieteitä ja taiteita. Heidän ei tarvinnut otsansa hiessä leipäänsä ansaita. Monet ihannoivat tätä aikaa, vaikka silloin tuhannet orjat hikoillen ansaitsivat työllään heidänkin leipänsä.

Kun teollisuus alkoi kehittyä, sitä vastustettiin, koska se tuntui vievän ihmisiltä työtä. Sitä puolustettiin, koska sen sanottiin vapauttavan ihmisiä töistä.

Jossakin määrin se vapauttikin, saatiin viimein lyhennettyä työpäiviä ja viikkoja. Ihmiset saivat aikoinaan jopa lomia. Kaikki tämä tapahtui tietenkin työväen itsensä vaatimuksesta.

Kun automaatio eteni, tehdasrobotit lisääntyivät ja maatalous koneellistui, syntyi uusi ihmisluokka, työttömät.

Olisi luullut, että nämä ihmiset olisivat olleet onnellisia, kun koneet olivat vapauttaneet heidät palkkaorjuudesta. Mitä vielä, mokomat olivat onnettomia ja heitä surkuteltiin. Mikä meni pieleen?

Ei terve ruumis työtä kaipaa, sanottiin ennen. Onko nyt toisin? Ei ole, edelleenkään terve ruumis ei kaipaa työtä, mutta se kaipaa toimeentuloa. Nämä ihmiset ovat kyllä vapautettuja palkkaorjuudesta, mutta palkattomaan orjuuteen.

Heidän on pakko tehdä sitä kulutusyhteiskunnan työtä, josta meistä kukaan ei ole vapautettu.

Heidän on kulutettava. Heidän pitää kuluttaa niitä hyödykkeitä ja turhia kapistuksia, joita robotit halvalla tekevät. Kulutuskysyntää pitää lisätä, sanotaan, mutta samaan aikaan kasvavan työttömien armeija maksukyky minimoidaan.

Vientiteollisuus kaipaa kilpailukykyä ja sitä saavutetaan vain leikkaamalla tuotantokustannuksia.

Tuotantokustannuksia taas leikataan tekemällä lisää työttömiä. Tämä järjestelmä syöksyy huimaa vauhtia suurtyöttömyyteen ja halpaan massatuotantoon. Tämä järjestelmä ei voi muuttaa suuntaansa, siksi pitäisi miettiä, mitä voitaisiin tehdä itse järjestelmälle.

Kun automaatio etenee vääjäämättä, työtä ei riitä kaikille kuten ennen. Työtä pitää jakaa ja sitä pitää jakaa niin, että kukaan ei kohtuuttomasti kärsi. Eivät työttömät täällä eivätkä palkkaorjat kehitysmaissa.

Teknologiaa voidaan hyödyntää niin, että työaikaa lyhennetään kaikkialla ja palkkaa maksetaan oikeudenmukaisemmin. Siellä missä koneita käytetään korvaamaan ihmisten työtä, koneita pitää verottaa ja koneenkäyttäjien työviikkoja lyhentää.

Misään nimessä ei saisi sallia sitä, että valtio tukee suomalaisia yrityksiä, jotka siirtävät tuotantoaan Kaukoitään sillä verukkeella, että meidän vientimarkkinamme ovat siellä. Tämä on jo nyt veruke ja tulee sellaiseksi yhä enemmän, koska meidän tuontimarkkinamme ovat jo paljolti Kaukoidän markkinoita. Täällä syödään jo tonneittain päivässä Kiinassa pakattua skandinaavista ruokaa.

Mauri Männistö

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Eläkeläiset, pysykää eläkkeellä!

Arjen taitoja kouluopetukseen

Hyviä kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa

Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Ohdakepehonen. Kuva: Sirpa Jyske

Lukijan kuvatHaarapääskyt. Kuva: Tarja Kouvo

Vihreiden ja keskustan nuoret ottamassa eläkeläisiltä

Nokkosperhonen. Kuva: Maarit Siitonen

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.