Vapo ei ole yksin

Vapo ei ole turvetoiminnassaan aivan niin yksin kuin päätoimittaja Pekka Mervola antaa ymmärtää (Ksml 29.8). Tukena ovat valtio, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki ja sanomalehti Keskisuomalainen, muutamia mainitakseni. Luulisi, että tällä kokoonpanolla aikaansaadaan menestyvää turveliiketoimintaa, jota kansalaiset kilvan kiittelevät. Näin ei ole. Päätoimittaja löytää syyksi sen, että turvetta ei äänestyksessä ole katsottu uusiutuvaksi energiavaraksi ja sen ”että ainakin menneinä vuosikymmeninä turpeen nosto on ollut ainakin osasyyllinen (vesistöjen) tuhriutumiseen”.

Jotkut energiana käytettävät kasvit uusiutuvat muutamassa vuodessa, metsät alle 100 vuodessa ja turve ehkä 1000 vuodessa. Kivihiiltä ei meillä ole, se uusiutuu miljoonassa vuodessa. Mikä sitten pitäisi olla uusiutuvan energiavaran rajapyykki? Eivät nämä asiat äänestyspäätöksillä muuksi muutu.

Turpeennoston vesistövaikutusten suhteen päätoimittaja on unohtanut lukea omaa lehteään. Toimintaan tarvitaan ympäristölupa, turpeenottoalueiden valmistelu, itse tuotanto, monenlaista tarkkailua sekä itse suolla että vesistössä ja lisäksi viranomaisvalvontaa. Näissä kaikissa vaiheissa on niin Vapon kuin muidenkin turvetoimijoiden kohdalla suuria ongelmia jatkuvasti. Niistä voi saada käsityksen, kun vaivautuu lukemaan muutakin materiaalia kuin turveyhtiön tiedotteita. Myös kansalaiset seuraavat vaikutuksia kaikkialla. Muissa yhteyksissä Mervola on osoittanut arvostavansa kansalaisaktiivisuutta. Onko se tässä vain asiantuntematonta laiturin päästä kurkkimista, kuten Keski-Suomen liiton toimesta asiaa luonnehditaan?

Siinä Mervola on oikeassa, että vesistöjä kuormittavat myös maatalous ja metsätalous. Tämä tosiasia ei mitenkään oikeuta turpeenoton monin paikoin vakavia haittoja. Esimerkiksi Kalmunevan toiminta turvetuotantoalueena on ala-arvoista. Sitä se on ollut vuosikymmeniä ja sitä se on edelleen. Tosiasia on myös, että Martinjärven tilanne on huolestuttava. Ympäristönsuojelun parissa tässä maakunnassa työskentelevät tietävät tämän. Ainoa, jota nyt on kiireesti suunniteltava, on järven kunnostaminen ja uusien haitta-aineiden järveen pääsyn estäminen. Toimenpiteet Martinjärven kunnostamisesta on sisällytettävä vesienhoidon toimenpideohjelmaan.

Martinjärven asiassa ratkaistaan taas kerran, kumpaa maakunnassa suojellaan: turvetuotantoa vai vesistöjä.

Olavi Niemi

Uurainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.