Varhaistettu esiopetus olisi hyväksyttävä

Muutama päivä sitten julkaistiin jälleen uutisia 2000-lukumme opetuskäytänteistä: pienen alakoululaispojan eristämisestä muilta luokkakavereiltaan vaalikoppirakennelmaa muistuttavan sermin suojiin.

Käsittääkseni kyseinen oppilas oli turhautunut itselleen liian helppoon tai hitaaseen opiskelutahtiin.

Pojalle oli luvattu tarjota vaativampia tehtäviä, mutta tässä ei ilmeisimmin kuitenkaan täysin onnistuttu, ja turhautunut poika koettiin muuta luokkaa häiritseväksi.

Olen jo vuosia toivonut Suomen koululainsäädäntöön muutoksia siten, että varhaistetun oppivelvollisuuden rinnalle hyväksyttäisiin myös käsitys varhaistetusta esiopetuksesta. Meillä esikoululaiset aloittavat esiopetuksen kuuden vuoden iässä.

Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka koulukypsyyskokein vuoden ikäryhmäänsä kehittyneemmäksi arvioitu lapsi ei saanut aloittaa koulunkäyntiään hypäten esikoulusta kypsyystasoaan vastaavalle toiselle luokalle. Syynä mainittiin koulunjohtajan toimesta muun muassa jo suoritetut opiskelutarvikkeiden budjetoinnit.

Vanhempana olin lupautunut hankkimaan tarvikkeet, mutta tämä ei vienyt asiaa eteenpäin. Seuraavaksi vedottiin siihen, että lapsen olisi hyvä harjoitella sosiaalista vuorovaikutusta ensimmäisellä luokalla.

Lapsi oli kuitenkin ollut vauvasta alkaen mukana useissa erilaisissa lastenharrastekerhoissa ja -ryhmissä, ja oli useampilapsisessa perheessä tottunut myös toimimaan muiden lasten kanssa.

Varhaistetun esiopetuksen hyväksyminen osaksi koululainsäädäntöä olisi askel ikätasoaan kehittyneempien lasten motivaation ja opiskelun edistämiseen.

On myöskin ymmärrettävää, että jo esikouluryhmästä alkaen lapsi sosiaalistuu ja ryhmäytyy omaan viiteryhmäänsä. Siksi tuntuu rajulta, että lapsi siirtyisi kehitystasonsa mukaiseen rytmiin vasta ensimmäisen luokan jälkeen.

Tätäkin mahdollisuutta koulunjohtaja ehdotti toteutettavaksi ensimmäisen kouluvuoden suorittamisen jälkeen. Tässä vaiheessa oppilas olisi kuitenkin ryhmäytynyt omaan luokkaansa jo kahden yhteisen vuoden, esikoulun ja ensimmäisen luokan, ajan.

Koska varhaistettua esiopetusta ei voitu, asianomaisen lain puutteen vuoksi, toteuttaa lapsen ollessa viiden vanha, luvattiin esikoulun ja koulun aloittamisen yhteydessä taata lapselle eriytyneempiä, vaativampia tehtäviä.

Tämäkään ei kuitenkaan tuntunut olevan luonnollisesti opiskeluarkeen kuuluva käytäntö, joten näitä lisätehtäviä lapsi itse tai lapsen vanhempana sai pyydellä aika-ajoin niin esikoulun kuin ensimmäisen luokankin osalta.

Tällainen eriyttäminen ei vastannut aivan sitä näkemystä, mitä tällaisessa tilanteessa olisi suotu kokevan.

Toivoisin tulevaisuudessa eri tahtiin kehittyvien lasten kehitystason entistä parempaa ja asiallisempaa huomiointia, niin isoilla kuin pienemmilläkin paikkakunnilla. Valtiotasoisesti tätä voitaisiin edistää myös muun muassa lisäämällä lakiin varhaistetun esiopetuksen mahdollisuus lapsen yksilöllistä kehitystasoa aidosti kunnioittaen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Yksinäisyyden tunne on otettava vakavasti

Edunvalvonta toimii

Nuorille tietoa oppivelvollisuuden uudistamisesta

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Vanhemmat ja koulu ovat lasten osallisuuden vahvistajia

Mielipide: Eroon meluisista vesiskoottereista

Mielipide: Sanojen alkuperä jää liian usein hämäräksi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.