Vastaako suurkunta pientä paremmin kuntalaisten tarpeisiin?

Tuleva kuntauudistus rakentuu synnytettäviin mammuttikuntiin. Niillä uskotaan vastattavan paremmin tuleviin kuntalaisten tarpeisiin.

Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liitettiin yhteen vaalikausi sitten. Maalaiskunnan asukkaiden kantaa ei haluttu kuulla. Ennen liitosta olimme verraten tyytyväisiä maalaiskunnan palveluihin. Terveyspalvelut toimivat hyvin. Vanhuksista pidettiin huolta. Tiet aurattiin ja hoidettiin hyvin. Seniorien liikuntapalvelut olivat maksuttomia. Tunsimme kunnan päättäjät ja virkailijat. Ongelmana oli homekoulut ja vanhat viemäriverkot sekä hieman kaupunkia korkeampi veroäyri.

Kaupunkiin liittämisen jälkeen on homekouluja korvattu ja viemäriverkkoja korjattu. Apuna lienee ollut Valon rahojen siirtyminen uudelle kunnalle. Monet hankkeet entisen maalaiskunnan alueella odottavat aloitusta. Vaajakoskelle tehtiin kilpailun kautta näyttävästi uusi kaava. Toteutuminen nähdään jos nähdään.

Liitoksen jälkeiset muutokset ovat olleet asukkaille negatiivisia. Hetkellinen veroäyrin alennus on muuttunut nouseviin veroihin ja kiinteistöveroihin.

Veden ja jäteveden hinnat ovat jatkuvassa nousussa. Samoin kaukolämmön hinta. Lääkäripalveluja on ainakin Vaajakoskella vaikea saada ja tietyillä alueilla omalääkäripalvelu on historiaa. Hammaslääkäriin on vuosien jono. Teiden talvikunnossapito on romahtanut ja ns. asuntokadut muistuttavat kynnöspeltoa.

Pisteenä iin päälle on huonosta aurauksesta syntyvien aurauspolanteiden jättäminen asukkaan vastuulle, joka monelle iäkkäälle voi olla ylivoimainen. Erityinen huomio, kun ihmisten haluttaisiin entistä pitempään asuvan kotonaan. Samaan sarjaan kuuluu seniorien liikunnan tekeminen maksulliseksi. Pienikin maksu voi nostaa kynnystä ja heikkenevä kunto vie säästöt moninkertaisena.

Korotuksista huolimatta kaupunki velkaantuu ja heikentää terveys-, sosiaali- ja vanhuspalveluita. Palveluseteleillä ja ulkoistamisilla väistetään vastuita ja sysätään kuluja kuntalaisille. Samalla lihotetaan paisuvaa yksityistä palvelusektoria ja heikennetään kunnan omaa palveluverkkoa.

On vaikea tietä mikä olisi entisen maalaiskunnan tilanne, jos se olisi vielä itsenäinen. Miten sitten vieläkin laajempi kunta parantaisi tilannetta. Kaiketi siinä haetaan keskittämisen tuomia etuja. Asukkaan palvelutarve pysyy entisenä kuntakoosta riippumatta.

Kun palvelut keskitetään; siirtyvät ne yhä suurenevassa kunnassa aina vain kauemmaksi. Ehkä säästöjä syntyy, kun asukas ei jaksa lähteä hakemaan apua yhä pitenevien matkojen takaa. Näin on käynyt suur-Jyväskylässäkin.

Päätöksiä tehtäessä on muistettava, että kunta on kuntalaisten yhteisö, joka kerää veroja ja maksuja pitääkseen yllä asukkaiden tarvitsemia palveluja ja huolehtimalla asukkaistaan tasapuolisesti koko kunnan alueella silloinkin kun omat voimat ehtyvät.

Kalevi Ylönen

Jyväskylä, Vaajakoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Sähköinen äänestys otettava käyttöön Suomessa

Mielipide: Perustuslaki ja oppivelvollisuus

Mielipide: Kurdiperheen tilanne on kestämätön

Mielipide: Keskusta huolehtii maakuntien lennoista

Lyhyet

Lyhyet

Hallituspuolueet lentoja vastaan

Liikenne- puisto on tarpeen!

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.