Veden pullotuskin olisi ollut voimalaa parempi vaihtoehto

Keljonlahden voimalavaihtoehdossa havaittiin jo vuonna 2004 suuria esteitä, mm. Euroopan unionin suojelema pohjavesialue ja suosittu ainutlaatuinen Keljonlahden vesi- /jääalueen muodostama ulkoilualue.

Ja olihan jo tehty asemakaavaluonnos noin 5 000 asukkaan ihanaksi asuinpaikaksi Keljonlahden länsirannalla. Nyt kovimmillakin pakkasilla voimalan lauhdevedet estävät Päijänteen talvisen virkistyskäytön tuhansien hehtaareiden alueella Tikasta Säynätsaloon.

Keljonlahden rantatöyrään hiilikentällä makaa tuhansia tonneja hiiltä, jota käytetään voimalan polttoaineena.

Hiilipölyinen vesivirta löysi reittejä myös maanalaisiin tiloihin, sillä hiilipöly alkoi näkyä ilmasuodattimista.

 

Vaihtoehtona esitin Jyväskylän kaupunginhallitukselle, että voimalaa parempi käyttö Keljonlahden 1-luokan pohjavesilähteelle olisi tuotannon, jopa miljoona litraa/vrk, pullottaminen 1-luokan juomaksi, joka antaisi JE-Vedelle myyntikatetta n. 50–80 miljoonaa euroa vuodessa ilman ympäristöongelmia.

Tänään puhtaan veden tuotanto on maailman ylivoimaisesti kannattavinta toimintaa.

Keljonlahden Pekonniemen lähdealueen vesi oli ratatunnelityömaan ja lähiyritysten rasvanpoistonesteiden ’penkkaanlaskemisen’ vuoksi saanut haitallisia komponentteja joukkoonsa, uuden EU limitin ylittäen, mutta jo 2006–2007 vesinäytteemme olivat puhtaita, jonka myös ulkopuolinen vesianalyysilaitos ja kunnan virkamies ennen eläkkeelle lähtöään lautakunnallemme totesi.

 

Keljonlahden voimalan ensibudjetiksi ilmoitettiin 123 milj. euroa, toiseksi 134 milj. euroa ja lopulta päädyttiin Timo Fredriksonin (KSML 11.1.) 292 milj. euroon, päälaitteet kuitenkin liisattu ruotsalaispankilta.

Voimalaan ei oltu suunniteltu kivihiilipolttimia ja kuljettimia, ja ne tehtiin 25–30 miljoonalla eurolla. Kivihiiltä tilattiin Venäjältä satoja tonneja ja kivihiilivaunuja seisoi ympäri Suomea vuokratuilla VR:n ratapihoilla. Kustannukset: voimalaitos 292 milj. e+ JYT 75 milj. e + seisontavuokrat ratapihoilla useita miljoonia euroja + hiilenpolttolaitteet 30 milj e = vähintään 400 miljoonaa euroa.

Voimalaa on pyöritetty 5–6 kuukautta vuodessa ja lauhdehäntää ei voine käyttää tuloksen parantamiseen, jos päästöt maksavat 25 e/MW, sen päälle polttoainekustannukset ja pääomakulut.

Keljonlahden päälaitteiden leasing loppunee kohta ja päälaitteiden loppulunastus maksanee 80–100 milj. e. Hiilen käyttö loppuu pakolla ja turpeen käytölle on tulossa rajoituksia.

Koska puun poltolla saadaan asiantuntijoiden mukaan tuotettua 55–60% kokonaisenergiasta, tarvittava kattilamuutos Keljonlahden voimalaan maksaisi n. 130–150 miljoonaa.

Rauhalahden voimalan puunpoltolla saadaan asiantuntijan mukaan tuotettua 50– 55% kokonaisenergiasta. Tarvittava kattilamuutos Rauhalahden voimalaitokselle maksanee n. 80–100 milj. e.

Energiaa on myytävä omakustannushintaan. Miten toiminta maksaa itseään takaisin?

 

Jätettäkään ei ole löydetty tarpeeksi omaan jätteenpolttolaitoksen perusteeksi Jyväskylään. Jätteet ajetaan Mustankorkealta Naistenlahden voimalaan Tampereelle, jossa jätteestä tehdään energiaa.

Rauhalahden laitos jatkaa tuotantoaan 5–6 kuukautta vuodessa. Siihen on rakennettu 25 milj. euron savukaasupesuri – Fredriksonin mainitsema ”suuri korjaus”.

Savelan lämpöakun kerrotaan olevan muutaman tuhannen litran vanha pesty öljysäiliö, jolla voi kaukolämmittää muutaman kerrostalon.

Ilkka A. Lilja
FL
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Työn arvostuksen pitää näkyä myös korvauksessa

Näytön paikka, kansanedustajat

Mitä kuuluu muistisairaan ihmisen läheiselle?

Lyhyet

Pelottelu pois ja faktat keskiöön

Vanhempaintoiminta – työtä lasten ja nuorten parhaaksi

Tulisiko valtakunnanoikeuden kokoontua?

Saarikan terveyspalveluista Kyyjärvellä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.