Verotulojen tasauksesta ei pidä luopua

Tässä rakkaassa isänmaassa nousee vallasta ja rikkaudesta uusi hallintokulttuuri.

Helsingin ja Espoon kunnallisjohtajien suulla sai jo 1990-luvulla kuulla, että heille kuuluvilla verovaroilla rahoitetaan muiden maakuntien palveluja. Tätä vääryyttä ja kehityksen estettä on ryhdytty määrätietoisesti korjaamaan. Nykyisen hallituksen ministerien suulla lausutaan, ettei missään kunnassa palveluja voi rakentaa vain valtion avustusten varaan.

Kaikkien kuntien pitää elää samoilla pelisäännöillä. Niin sanotut kehyskunnat ovat riesa muusta syystä.

Tärkein tavoite on poistaa eriarvoisuuden paljastavat tilastoyksiköt kartalta ja saada tilastotieteen hokkuspokkus-tempulla maa näyttämään tasa-arvoiselta. Samat vallankahvassa olevat tahot, jotka hyväksyvät tulontasaukset EU:n sisällä, elinkeinoelämän säätelyn verotuksen keinoin, maatalouden, yritysten, kulttuurin ja urheilun tukemisen, puoluetuen, perhekustannusten tasaukset jne. eivät siedä verotulojentasausta oman maan kuntien kesken.

Hallitus haluaa maahan vain vauraita, samannäköisiä kuntia. Köyhiä kuntia ja alueita ei suvaita.

EU-parlamenttiin ja eduskuntaan pyrkijätkin tarvitsevat muiden taloudellista tukea. Johdonmukaisesti ajatellen pää- ja sivukonttoreiden, suuryrityksien ja kuntayhtymien laitosten puutetta ei tule lukea kuntien syyksi. Kantokyky tulee edelleenkin tasata niinkuin muuallakin EU:n alueella tehdään.

Meillä on tehty kuntaliitoksia pari vuosikymmentä. Porkkanarahat on jo syöty ja kokemusperäistä tietoa on siitä, miten palvelut, niiden saatavuus ja tasa-arvo ovat parantuneet ja kustannussäästöjä saatu. Eli tietoa juuri niistä keskeisistä asioista, joita hallitus tavoittelee massiivisella kuntarakenneuudistuksella.

Suomalaiset ovat viisasta, ymmärtäväistä, vastuuntuntoista, lainkuuliasta ja totuutta kunnioittavaa kansaa. On kohtuullista, että hallitus julkaisee tilastot, jotka todistavat kuntaliitosten saavutukset. Poliittiset vakuuttelut eivät riitä. Kansan vastustus perustuu pelottaviin seurauksiin palvelujen keskittämisestä.

Kunta- ja palvelurakenteen luominen pitkään, vesistöjen rikkomaan maahan ei ole jakolaskua. Tänne eivät sovi muualta Euroopasta tuodut hallintosapluunat. Tässä pitäisi kuulla maan korkeimpia asiantuntijoita, kuntien ja kansalaisten kuulemisista puhumattakaan.

Maaseudun kunnissa palvelujen yksikkökustannukset ovat olleet edullisemmat kuin ns. vauraissa kunnissa. Miksi? Sen voisi selvittää suunnittelun pohjaksi ja tulevan historian tuomion varalta.

Toimivan hallinnon tulee olla kokonaisuus, aivan kuin verenkiertojärjestelmä, jossa kaikilla osilla on oma kokonaisuutta palveleva tehtävä. Sydämen lisäksi tarvitaan toimivia valta- ja hiussuonia.

Luottamushenkilöhallinto on ollut yhteiskuntamme suuri voimavara. Jos kuntarakenneuudistus viedään päätökseen, luottamushenkilöiden määrä on supistunut ja supistuu 420000:sta 12000:een. Rahan puutetta voi korvata järjenkäytöllä.

Kysymys hevosvetoiselta hallintokaudelta: Jos palvelujen kuorma on ylivoimainen vetäjälleen, valtiolle, kunnille ja kansalle, miten selvitään, jos kuormaa ei kevennetä? Sitenkö, että sama kuorma siirretään suurempiin rattaisiin?

Pekka Lindholm

kunnanjohtaja, eläkkeellä

Perho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Luonnonkukkia Jyväskylän viheralueille

Avoimen väylä yliopistoon uhkaa maksutonta koulutusta

Lyhyet

Kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennettä

Lyhyet

Lyhyet

Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Ihmisen erityislaatu, onko sitä?

Lyhyet

Hallitus hakee fokustaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.