Verotusta kiristämällä saadaan suurituloisetkin taakankantoon

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sen teki. Hän päätti luopua siitä palkkion korotuksesta, mikä uudelle tasavallan presidenttille tarjottiin. Hänen palkkansa siis palautui suunnilleen presidentti Tarja Halosen palkkion tasolle, 128000 euroon vuodessa.

Tämä ”alennettu palkkio” tarkoittaa veronalaisena pitkälti yli 200000 euron vuosipalkkiota. Se vastaa kaltaistemme maiden päämiesten palkkioita.

Presidentti Niinistön ratkaisu oli oikein ja perusteltu. Ja toisin päin. Mikä viesti se olisikaan ollut työmarkkinoille, jos presidentin veroton palkkio olisi jäänyt yli 30000 euroa suuremmaksi sitten Halosen aikojen. Verollisenahan se olisi vastannut noin 60000 euroa! Huomioon ottaen presidentin tehtävien karsimiset Niinistön ratkaisu on entistäkin perustellumpi.

Presidentti siis ansaitkoon kiitoksin 128000 euroa verottomana vuodessa. En silti näe mitään syytä siihen, miksi presidentin palkkio on verotonta. Moinen on iänikuinen reliikki, joka pitäisi poistaa. Bruttopalkkio pitäisi nostaa tasolle, josta verotuksen jälkeen jää käteen tuo 128000 euroa.

Kansanedustajien on seurattava vastuunkannon esimerkkiä. Se on oikein. Mutta miksi vain kansanedustajien käteen jäävää palkkaa alennettaisiin? Miksei kaikkien hyvä- ja suurituloisten?

Alennettakoon esimerkiksi yli 5000 euroa kuukaudessa ansaitsevien käteen jäävää tuloa oikeudenmukaisimmalla tavalla eli veroa kiristämällä niin paljon kuin sielu sietää, kansanedustajien tulotasosta puheen ollen, vaikkapa Timo Soinin esittämällä 5–10 prosentilla. Verotuksella voitaisiin varmistaa, että he, joilla eniten on, osallistuvat kilpailukyvyn kohennustalkoisiin eniten.

Suurituloisimpien palkat ja eläkkeet ovat karanneet sietämättömän korkeiksi. Niiden kohtuullistaminen erillisillä alennuspäätöksillä ei onnistu, koska etenkin suurimmat herrat päättävät palkoistaan itse.

Mutta verotusta kiristämällä asia voidaan ja pitää hoitaa vielä niin, että vahvimmat tinkivät ainakin euroissa, miksei prosenteillakin laskien eniten.

Puheisiin pienituloisimpien ja tavallisten kskituloisten kotitalouksien palkan alennuksista ei mielestäni ole aihetta.

Olen tässä asiassa Lauri Lylyn ja Mikko Mäenpään kanssa samaa mieltä. Sellainen saattaisi syöstä Suomen deflatoriseen kierteeseen.

Toisaalta juuri Lylyn ja Mäenpään vastuulla on paljossa palkkamaltista huolehtiminen; siitä siis huolehtiminen, että Suomen menetetty kilpailukyky palautetaan seuraavissa tuloratkaisuissa asteittain keskeisiin kilpailijoihimme verrattuna.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Nuorten pitäisi liikkua enemmän

Lyhyet

Panssarit pois kävelykadulta!

Saatko rakastaa ketä haluat?

Merta pakoon Helsingistä

Lyhyet 15.6.

Lyhyet 15.6.

Ilmastonmuutos on pysäytettävä!

Maakuntien hallitusohjelma

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.