Vesiliiketoiminta voi hyvin – entä yhteiskuntavastuu?

Alva-yhtiöiden toimitusjohtaja Tuomo Kantola esittää vastineessaan (KSML 31.1.), että energiayhtiön ja vesiliikelaitoksen yhdistämishyötyjä on saavutettu hallinnossa yli miljoona euroa vuodessa ja muitakin on haettu.

Asiakkaiden näkökulmasta nämä hyödyt ovat pisara meressä verrattuna siihen, että he joutuvat maksamaan vesi- ja jätevesimaksuissaan vuoden 2005 omistusjärjestelyistä johtuen 15 vuoden aikana n. 134 miljoonaa euroa korkoa sekä 150 miljoonan euron lainan, jolla laitos myytiin yhtiölle.

Diili tehtiin, ei suinkaan vesihuollon kehittämisen vuoksi, vaan kaupungin talouden alijäämän kattamiseksi. Kun aiheutuneet kustannukset siirrettiin vesi- ja jätevesimaksuihin, niin ei ihme, että Jyväskylässä maksetaan palveluista merkittävästi enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

 

Diili ei ollut siis kovinkaan edullinen asiakkaille. Kantola esittää, että yhtiön tuloutus kaupungille noudattaa vesihuoltolaissa säädettyä kohtuullisen tuoton periaatetta. Kohtuullista tuottoa ei ole kuitenkaan määritelty tai valvota, ja siksi useat maamme kaupungit ovat käyttäneet ja käyttävät sitä piiloverotukseen. Jyväskylän kaupunki sai tuottoa/piiloveroa vesiliikelaitoksestaan 7,9–14,5 prosenttia peruspääomasta vuosina 1994–2004.

Yhtiön ei ole diilin jälkeen tarvinnut maksaa kovinkaan suurta kohtuullista tuottoa kaupungille, koska kaupunki on saanut näppärän omistusjärjestelyn ja lainan ansiosta suurempaa korkotuloa kuin tuloutus oli aikoinaan. Diili johti myös siihen, että yhtiön ei tarvinnut enää näyttää voittoa maksaakseen osinkoja. Siksi se vältti myös yhtiöverotuksen. Kaupunki taas saa vakaata korkotuloa koko laina-ajan. Yhtiön kaupungilta ottama laina tulee maksettavaksi 29.12.2020, jota prosessia jäämme mielenkiinnolla odottamaan.

 

Kantola pitää tällaista toimintaa kansalaisten etuja vaalivana ja vastuullisena sekä raportointia läpinäkyvänä. Kuinkahan monelle asiakkaalle on kerrottu ymmärrettävästi todelliset syyt, miksi maksut ovat nousseet ja ovat poikkeuksellisen korkeat?

On kuitenkin mukava kuulla Kantolalta, että investoinnit on saatu vihdoin omistusjärjestelyjen jälkeen hyvälle tasolle. Miksi vesiliikelaitoksen investointeja ei ennen diiliä saatu riittävälle tasolle? Olivatko syynä kaupungin tuloutusvaatimukset muiden toimintojensa kustannusten kattamiseen? Vai oliko kaupungin tai laitoksen osaamisessa puutteita? Vesihuoltolakihan edellyttää, että riittäviä investointeja tehdään.

Jäämme kuulolle, mitä tapahtuu kaavaillun, osittaisenkin yksityistämisdiilin jälkeen. Kuten totesimme (KSML 30.1.), niin yksityinen yritys on kallis rahoituksen välikäsi ja voitot päätyvät omistajille muun muassa veroparatiiseihin. Yhtiöverojakaan ei makseta, kun kalliit lainan korot vähennetään verotuksessa.

Onkohan kaavailtu, että vähemmistöosakas toisi mukanaan lainaakin? Miten myyntihinta tullaan määrittelemään? Aikooko kaupunki tehdä yksityistämisen läpinäkyvän kilpailutuksen perusteella?

Johtopäätös on, että vesihuoltolakia tulee uudistaa niin, että luonnollinen monopoli kuten vesihuolto tulee pitää täysin julkisessa omistuksessa tai vaihtoehtoisesti hoitaa vesihuoltoa vesiosuuskunnan kautta. Samalla tulee määritellä nykyistä selvemmin kohtuullinen tuotto tai mieluummin laitoksen liikevaihdosta laskettu korvaus kunnalle sen kehittämis- ja järjestämisvastuusta.

Jarmo J. Hukka

dosentti

Tapio S. Katko

dosentti

Tampereen yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Raideinvestoinnit ovat nyt järkeviä

”Kolmatta tietä” ei ole eikä tule!

Lupaukset on pidettävä ja hinnankorotukset peruttava

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Viesti oppilasarvioinnista kulki sinne minne pitikin

Lyhyet

Yhteistyö vai kilpailu?

On hienoa, että numeroarviointi aikaistuu

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.