Vesistöillä on monta kuormittajaa

Keskisuomalaisessa oli kaksi mielenkiintoista turpeennostoon liittyvää uutista 8.12. Toisessa kerrottiin KHO:n päätöksestä, jolla Vapo määrättiin korvauksiin turpeennoston aiheuttamista vesistöhaitoista Keuruun Liesjärvellä. Toisessa uutisessa kerrottiin Keski-Suomen tulevaa energiatuotantoa koskevan kaavan esittelytilaisuudesta. Siinä keskustelua aiheutti turvetuotannon vesistövaikutukset ja nimenomaan humus, jota artikkelin mukaan ei saada kuriin millään mittauksilla tai määräyksillä.

Viime kesän mittauksemme toivat paljon uutta tietoa humuskuormituksen aiheuttajista. Keuruun Martinjärvellä, jonka yläpuolisiin vesistöihin Liesjärvikin kuuluu, tehtiin mittauksia Martinjärveen laskevien purojen ja jokien humuskuormasta ja nimenomaan alueella olevan Kalmunevan turvetuotantoalueen vaikutuksesta järven tilaan.

Kalmunevan poistovedet laskevat Martinjärven yläpuoliseen Suojärveen, josta on jokiyhteys Martinjärveen. Kalmunevan osuus koko Suojärveen tulevasta humuskuormasta oli 0,5 prosenttia, eli 99,5 prosenttia kuormituksesta tuli muista lähteistä. On vaikeaa uskoa, että Liesjärveen laskeva, lehtitiedon mukaan 36,9 hehtaarin kokoinen turvetuotantoalue, olisi yksin syyllinen Liesjärven veden laadun huononemiseen.

Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Kyyjärveen laskevista vesistä kuluneen kesän mittauksissa. Niissä todettiin alueen suurimman turvetuottajan Vapon osuudeksi 2,7 prosenttia Kyyjärveen laskevasta humuskuormasta. Merkille pantavaa oli erikoisesti se, että Kyyjärven itä- ja länsipuolelle laskevien jokien ja purojen humuspitoisuudessa ei ollut mainittavia eroja, vaikka turvetuotantoa on vain Kyyjärven länsipuolella.

Viimeisin mittaus tehtiin 30.11., jolloin länsipuolen Nopolanjoen humuspitoisuutta kuvaava arvo oli 35,8 mg/litra ja vastaava luku itäpuolen suurimmassa purossa 38,4. Itäpuolelta tulevan puron humuspitoisuus oli siis suurempi kuin turvetuotannon puolella lännessä.

On kiistaton tosiasia, että kaikki ojitukset, niin metsä-, pelto- kuin turvetuotanto-ojituksetkin suoperäisillä mailla lisäävät vesistöjen humuskuormitusta ja aiheuttavat siten rehevöitymistä ja jopa järvien umpeenkasvua. Maa- ja metsätalouden ojat eivät vain saa niiden "ansaitsemaa" huomiota osakseen siinä määrin kuin turvetuotanto.

TAPIO SALMINEN vesirakennusinsinööri Saloy Oy

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sesonki, jolloin työvoiman saanti alkaa olla entistä vaikeampaa

Euroviisut, tervemenoa

Lukijan kuvatAallot rantautuu Ruoniemessä Päijänteellä. Kuva: Marjaana Lahtinen

Lyhyet

Joulun odotusta Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.