Vesivessa on ihmisen huonoimpia keksintöjä

Ympäristöhuolissakin profiloitunut maakuntalehtemme otti vakavan asian Arki-sivuilleen. Ihmettelen kun siinä puolustettiinkin vesivessakulttuuria (KSML 28.5.).

Toimittaja Alina Mäkysen mukaan Kreetan saarella 1700 eaa. olisi käytetty vesivessaa, mutta ”valitettavasti tekniikka katosi ja vedettävät vessat putkahtivat esiin uudelleen vasta tuhansien vuosien päästä”. Valitettavasti putkahtivat. Helsingissäkin suunniteltiin vielä viime vuosisadan alussa huomattavasti edistyksellisempää viemäröintiä, mutta lyhytjänteinen tekninen ratkaisu voitti.

Köyhinkin ihminen tuottaa lannoitetta. Kansantuote ei lopu koskaan. Yhden ihmisen uriini ja uloste sisältävät juuri ne ravinteet, joita maa tarvitsee kasvattaakseen ruokaa yhdelle ihmiselle. Ihmisen sisäelintehdas on kuin kemiallinen laitos, joka tuottaa joka kuukausi 900 grammaa typpeä, 20 grammaa fosforia sekä muita mineraaleja ja entsyymejä.

Ihminen pystyisi omilla jätöksillään tuottamaan riittävästi lannoitetta sille viljamäärälle (250 kg), jonka hän vuodessa tarvitsee. Vihannesmaahan tarvitaan 20 kuutiometriä uriinia hehtaaria kohti. Miten omavaraisesti ekosysteemi onkaan järjestäytynyt tällä planeetalla!

Mutta mitä tekee ihminen? On järjetöntä sekoittaa jätökset yhteen sen jälkeen, kun fysiologiamme on valmiiksi erotellut ne. Sitten valmistamme tehdasmaisesti ravinteita peltoihin. Ja mikä käsittämättömintä: ihminen huuhtoo juomavedellä lannoitteensa vesistöön. Meressä ja järvessä puhdistuslaitoksenkin läpikäynyt uriini ja uloste muuttuvat myrkylliseksi limaksi, sinileväksi!

Lain mukaan jätevesistä on poistettava fosfori 85-prosenttisesti ja typpi 40-prosenttisesti. Useat rannikon puhdistamot yltävät kuitenkin vain 30 prosenttiin. Kovien rankkasateiden aikana ei selvitä vyöryvistä vesimääristä.

Litra virtsaa sisältää typpeä 1 000–8 000 mg, fosforia 60–700 mg. Ulosteen ravintoarvo on vain 20 prosenttia virtsan ravintoarvosta. Maailmanlaajuisesti puolet kotien fosforivarannoista on virtsassa.

Typpilannoitteita voidaan valmistaa synteettisesti, mutta alkuaineena fosforia ei. Onneksi se ei ole kertakäyttöistä kuten öljy. Kaikkien elävien solujen toiminnot pyörivät kuitenkin fosforin varassa. Lannoitefosfori saadaan kaivannaisesta, joka hupenee louhittavana raaka-aineena maapallolta 100 vuodessa. Helposti hyödynnettävä fosfori on jo käytetty.

Kun Ruotsissa tuli selväksi, että Tukholman asukkaiden uriini täyttäisi 47 000 peltohehtaarin typen tarpeen (koko lääni 19 000 hehtaaria), Tukholman saaristoa rasittaa pahoin juuri typpi ja että keinotyppeä tuodaan maahan paljon, alkoivat markkinat reagoida.

Intian Tamil Nadussa kaupallinen vessa maksaa korvauksen jokaiselle virtsan ja ulosteen luovuttajalle. Ruotsissa rakennetaan kerrostaloihinkin vedettömiä vessoja. Jo tällä vuosisadalla vesiklosetti on vanhentunutta tekniikkaa, ei mikään arkinen käyttöesine. ”Lannoiteistuin” on uutta aikaa.

Marketta Horn

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.