Veteraanien arvostuksessa riittäisi vielä tutkittavaa

Tiettävästi nykyisin pääsevät varoajasta huolimatta tutkijat helpommin avaamaan salattuja arkistoja. Historiaa ei paljastusten vuoksi tarvitse kirjoittaa uusiksi, sillä nämä selvityksethän tuovat vain nykyihmisille ymmärrettävämmäksi tapahtumat ja ratkaisut, joista on taustatiedot pidetty pimennossa.

Tutkijakirjailijoille on aiheita edelleen runsaasti tarjolla. Maailmamme on muuttunut tosi paljon ns. kylmän sodankin jälkeen, mutta pimennossa muhii uudenlainen, ehkä globaaliin markkinamaailmaan liittyvä sota, kun Kiina vahvistaa asemaansa sillä sektorilla.

Tutkijoiden kirjoissa on asioita, joilla julkaisijat yrittävät kohahduttaa lukijakuntaansa salaisuuksien paljastajana. Kuten aikoinaan tapahtui, kun päästiin avaamaan Kremlin arkistojen Suomea koskevia Stalinin suunnitelmia.

Siinä ei sinänsä ole mitään moitittavaa, mutta osaavatko tai haluavatko he selvittää tämän ajan ihmisille, miten erilainen poliittinen kulttuuri oli ennen Neuvostokommunismin hajoamista?

Onneksi veteraanejamme alettiin arvostaa, vaikka kauan se aikaa vei. Siinäkin olisi tutkijoille aihetta paljastaa totuus. Sekin miksi torjutun viimeisen massiivisen hyökkäyksen jälkeen, kun rauha vihdoinkin tuli, palasivat sotilaamme masentuneina kuin hävinneiksi leimattuina, jota häpeää saivat kantaa monet kuolemaansa saakka.

Valtiovaltammekin oli pidättyväinen veteraanien saavutuksen arvostuksessa.

Tuon ajan pahin mielipidemuokkaaja oli Juri Derjabin alias Juri Komissarov. Hänen kirjansa ”Suomi löytää linjansa” on kommunistisen ajattelun mestarillinen tuote, joka upposi sen aikaiseen ”rauhanpuolustajanuorisoomme”, vaikka se leimasi suomalaiset korpisoturit verenhimoisiksi alkuihmisiksi!

Taisi olla jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, joka ensimmäisenä toi julki näkemyksen, että Suomen armeija sai torjuntavoiton suuresta ja mahtavasta Neuvostoliitosta!

Urpo Manninen

Jämsä, Jämsänkoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

Oma koti on elämän perusta

Vauhdikas inkluusio?

Louhunsalmi Säynätsalossa. Kuva: Leena Lätti

Lyhyet

”Potilas ensin” on Sairaala Novan suunnittelun periaate

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.