Vetoa vai työntöä hoiva-alalle

Sosiaali- ja terveyssektorilla työvoiman tarve kasvaa tulevina vuosina. Yli puolet kunnallisen sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöistä on syntynyt vuosina 1945-1959. Uutta henkilöstöä tarvitaan palvelutarpeiden kasvaessa ja niiden syventyessä.

Palvelujen tarve lisääntyy erityisesti väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Luonnollista on, että ikääntyneet ihmiset tarvitsevat enemmän hoivaa kuin nuoremmat. Avainkysymys sosiaali- ja terveyshuollon tulevaisuudessa on väistämättä osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuus.

Ennakointitutkimusten mukaan sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan jopa 200 000 työllistä lisää vuoteen 2040 mennessä. Näin ennustetaan, mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan ja vaatimustasomme kasvaa. Jos ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan samana aikana vain noin kolmannes tuosta.

Mikäli sen lisäksi palvelujärjestelmän tuottavuus ja tehokkuus kasvaisi puoli prosenttia vuodessa, selvittäisiin nykyisellä henkilöstömäärällä (tem.fi 10.6.09). Työn kehittämiseen ja tehostamiseen kannattaa hyvinvointialalla satsata. Uusia palvelukonsepteja, osaamista, yrittäjyyttä ja innovaatioita tarvitaan entistä enemmän.

On arvioitu, että hoitoteknologian onnistuneella hyödyntämisellä olisi työvoiman tarpeeseen mittaluokaltaan suurempi vaikutus kuin vanhusten määrän lisääntymisellä (tem.fi 10.6.09). Tämä on huomion arvoinen asia. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen lapsuudesta vanhuuteen on kaiken A ja O.

Meidän on kannettava vastuuta omasta sekä lähimmäisten terveyden edistämisestä. Tämän tavoitteen toteutuminen tarvitsee tuekseen laajaa poliittista vastuunkantoa ja hyviä päätöksiä terveemmän elämän puolesta.

Hyvinvointityön kehittäminen on toiminnan muuttamista kohti parempaa asiakastyötä, perustehtävän ymmärrystä ja asiakkaan kuin työntekijänkin äänen kuulemista. Tämän päivän hyvinvointialan johtaminen on haasteellista ja monien paineiden kyllästämää. Työkaluina ovat entistä enemmän tiukka managerismi, strategioiden tekeminen ja toimeenpano.

Toisaalta taas ympäristöstä nousevat asiakkaiden yhä vaativammat tarpeet ja toiveet, suurten yhteistyöverkostojen ylläpito ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Kiire tuntuu olevan ainainen. Neuvojia näissä asioissa riittää sekä kehittämisraportteja tulee ja menee.

Työhyvinvointi hoiva-alalla on laskemaan päin, sairaslomat ovat lisääntyneet, asiakkaan ääni kuuluu entistä heikommin. Erityisesti asiakkaiden ja perustyöntekijöiden mahdollisuutta osallistua tasavertaisen ja aktiivisena työn kehittäjänä soisi näkevän enemmän.

Osallistava ja vuorovaikutuksellinen perustyön kehittäminen auttavat myös työntekijöitä jaksamaan paremmin. Henkilöstön työhyvinvointi, innostaminen ja yhteiseen tavoitteeseen pääseminen ovat johtajan suurimpia haasteita.

PAULIINA TAKALA Keski-Suomen vanhusasiavaltuutettu Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Äänestäjien tahdosta viis

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.