Vielä tarkennusta taitetusta indeksistä

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) otti kantaa taitetun indeksin poistamiseen Keskisuomalaisessa 6.5. Muutama kommentti kirjoituksen johdosta.

Ex-ministeri Jutta Urpilaisen (sd.) selvitystä viime eduskuntakaudella en ole nähnyt, mutta ministeri Paula Risikon (kok.) teettämään raporttiin ”Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraporttiin” olen tutustunut.

Työryhmä päätyi siihen, ettei se esitä nykyiseen työeläkkeiden tarkistusmenettelyyn muutoksia.

Raporttiin liittyi kolmen jäsenen (Matti Hellsten Eetu ry, Jouni Mykkänen Eetu ry ja Sirkka-Liisa Tarjamo Vek ry) eriävät mielipiteet. Heidän mielestä, ”jos minkäänlaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, jatkuu eläkkeensaajien aseman heikkeneminen suhteessa palkansaajiin nykyistä tahtia myös tulevaisuudessa”.

He esittivät, että eläkkeiden tarkistuksessa siirryttäisiin indeksiin, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 % ja hintatason nousun paino 70 %. Minusta ehdotus on hyvä siirryttäessä kohti puoliväli-indeksiä.

Taitetun indeksin poistoa vastustetaan sillä, että suuria työeläkkeitä saavat hyötyvät enemmän kuin muut eläkkeensaajat.

Täytyy kuitenkin muistaa, että pari vuotta sitten saamani tiedon mukaan 10 000 – 12 000 euroa kuukaudessa saavia eläkeläisiä oli noin 230 ja 12 001 – 39 000 e/kk saavia vajaat sata eläkeläistä.

Meitä työeläkeläisiä on Suomessa lähes 1,5 miljoonaa, joten isotuloiset ovat marginaaliryhmä ja verotus tasoittaa eläke-erojakin merkittävästi.

Korostan, että työeläkkeiden tarkistus valtion talousarviomenoihin on vähäinen, koska pääosa eläkkeistä maksetaan yksityisten eläkeyhtiöiden toimesta, joilla on siihen varaa.

Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 103 245 eläkeläistä. Heidän vuosittaiset korotukset hoidetaan Kelan toimesta.

Kauko Tuupainen

eläkeläinen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.