Vierailijakolumni: Poikkeusolot velvoittavat meitä kaikkia

Kolmekymmenvuotiselle eduskuntauralleni on osunut kolme vakavaa kriisiä. 1990-luvun lama, vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja nyt koronaviruskriisi. Kaikki erilaisia, mutta paljon samantyyppisiä vakavia vaikutuksia.

Laman aikana olin ministerinä, finanssikriisin aikaan eduskunnan talousvaliokunnassa ja nyt valtiovarainvaliokunnassa ja pankkivaltuustossa.

Ihmisten terveyden ja turvallisuuden takaaminen on tärkeintä, mutta tässä keskityn lähinnä talouteen.

 

1990-luvun lama syntyi 1980-luvun tapahtumien seurauksena. Harri Holkerin (kok.) hallituksen aikana vapautettiin rahamarkkinat hallitsemattomasti. Valuuttalainoilla toteutettiin tuottamattomia investointeja tuotannollisten sijaan.

Elettiin kulutusjuhlaa velaksi. Idänkauppa romahti. Hallitus kasvatti julkisia menoja ja lopulta revalvoi markan. Vahvan markan politiikka oli tuhoisa vientiteollisuudelle.

Vuoden 1991 alussa alkoi romahdus. Pankit ajautuivat vaikeuksiin ja kiristivät lainaehtoja. Sdp:n ex-puheenjohtaja Kalevi Sorsa neuvotteli yhteiskuntasopimuksen, mutta kaksi ay-liittojohtajaa kaatoi sen. Valtion lainansaanti uhkasi tyrehtyä.

Markka ajautui kellumaan ja devalvoitui. Korot nousivat huippuun. Yrityksiä kaatui. Työttömyys kasvoi nopeasti. Velkaiset kotitaloudet joutuivat ahdinkoon.

Kriisin pahimmassa vaiheessa Esko Ahon (kesk.) hallituksessa pohdimme valmiuslakia vastaavan lain käyttöön ottoa. Se raukesi, kun oikeuskansleri Jorma Aalto ilmoitti, että edellytykset eivät täyty.

Hallitus pohti myös suoran tuen jakamista yrityksille, mutta siihen ei ollut aikaa eikä organisaatiota. Ainoa mahdollisuus oli rajaton pankkituki, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Sillä pelastettiin osa yrityksistä ja työpaikoista ja pidettiin rahoitusjärjestelmä pystyssä. Kriisistä selvittiin, mutta jäljet olivat murheelliset.

 

Vuoden 2008 finanssikriisi alkoi Yhdysvaltain petollisista subprimelainoista. Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki olivat päävastuussa.

Kreikka ja eräät muut euromaat ajautuivat syvään kriisiin. Ne pelastettiin EU-järjestelmän ulkopuolelle perustettujen yhtiöiden tukipaketeilla, koska säädökset estivät EU:lta jäsenmaiden tukemisen.

Suomessa suuri huoli oli yritysten lisäksi eläkeyhtiöiden vakavaraisuuden heikkenemisestä, mikä edellytti vaatimusten keventämistä. Julkinen talous alkoi velkaantua.

Elokuussa 2012 euro olisi kaatunut, ellei EKP:n pääjohtaja Mario Draghi olisi ilmoittanut, että pankin piikki on rajattomasti auki. EKP on joutunut pitämään korot alhaalla ja on ostanut jäsenmaista noin 2600 mrd. eurolla ongelmalainoja.

Euroa ja eräitä euromaita on pidetty keinotekoisesti pystyssä. Velkakirjaostot jatkuvat yhä valtavilla summilla. Suomenkin EKP-vastuu kasvaa entisestään. EKP ottaa valtavat riskit yrittäessään jälleen pelastaa euron.

 

Koronaviruskriisi tuli yhä jatkuvan eurokriisin perään. Keinot pelastaa pahiten koronasta kärsivä, rajussa talouskriisissä elävä Italia ja sen pankit ovat huonot.

Jokaisella jäsenmaalla on oma korona- ja talouskriisinsä. Niiden kyky ja halu pelastaa muita on olematon. Siksi koko euro on taas vaarassa hajota. Jos kriisi ei pääty nopeasti, jälki on rumaa.

Suomessa on oma syvä kriisi. Tärkeintä on pitää terveydenhuolto toimintakykyisenä. Lisäksi elintarvikeketju sekä mm. energia-, vesi- ja logistiikkahuolto ovat elintärkeitä. Näiden ohella on varmistettava yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset mm. yritysten maksuja ja veroja lykkäämällä. Kotitalouksien osalta pankeilta on syytä edellyttää lainojen lyhennysten siirtämistä tarpeen mukaan.

Nyt meillä on koko maan kattava valtion rahoitusyhtiö Finnvera Oyj, jonka asiantuntijahenkilöstöä on vahvistettava ja rahoituskykyyn panostettava 10–20 mrd. euroa yritysten pelastamiseksi. Tämäkään ei estä kaikkia konkursseja, mutta voi estää monia ja pelastaa yhteiskunnan perustan.

Elämme vakavaa poikkeusoloaikaa. Sen pituutta emme tiedä. Se velvoittaa meitä jokaista korostettuun vastuuseen itsestämme, toisistamme ja yhteiskunnasta.

 

Toimi Kankaanniemi
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Kuka luo kaupunkiprofiilin?

Musiikkitaloa kohti

Jyväskylän ikuisuusprojektit

Lyhyet

Lyhyet 29.3.

Lyhyet 29.3.

Puhallamme yhteen hiileen, kerrankin me kaikki yhdessä

Kuljemme valoa kohti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.