Viesti oppilasarvioinnista kulki sinne minne pitikin

Toimittaja Markus Mattlar käsittelee kolumnissaan (KSML 20.2.) tärkeää aihetta – perusopetuksen oppilasarviointia. Valitettavasti Mattlarin kirjoitus on vain ja ainoastaan langanohut mielipidekirjoitus, joka ei perustu millään tavalla tietoon siitä työstä, jota arvioinnin uudistyön eteen on tehty. Tämä tieto olisi kyllä ollut erittäin helppo löytää.

Mattlarin kirjoituksen otsikko on ”Viesti ei kulkenut perille – numerot palaavat”. Totuus on tasan tarkkaan päinvastainen. Tutkimuksen, asiantuntijoiden, opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa sekä tärkeiden sidosryhmien (mm. opettajien ammattijärjestö OAJ) viesti on kulkenut perille juuri sinne minne sen kuuluikin kulkea.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman arviointiluvun muokkausta on valmistellut lähes kahden vuoden ajan Opetushallituksen kokoon kutsuma asiantuntijatyöryhmä. Olen itse toiminut jäsenenä tässä ryhmässä, jossa on edustettuna eri yliopistojen arviointitutkimuksen asiantuntijoita, oppimistulosten arviointia kansallisesti toteuttavien organisaatioiden edustajia sekä Opetushallituksen asiantuntijoita. Tämän lisäksi on järjestetty useita työnpajoja, joissa on ollut mukana sekä opettajia että sidosryhmien edustajia. Tukena on ollut myös Opetushallituksen toteuttama kysely, johon vastasi yhteensä yli 13 000 opettajaa, oppilasta ja heidän vanhempaansa.

Tieteellinen tiedonhankinta ja asiantuntijoiden kuuleminen on ollut olennainen osa Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteiden arviointiluvun muutoksia ja täsmennyksiä ja päättöarvioinnin kriteereitä laadittaessa. Tällainen työ ei voi perustua yksittäisten ihmisten tai äänekkäimpien somekellokkaiden mielipiteisiin, kuten ei mikään muukaan tietopohjainen asiantuntijatyö.

 

Mattlarin mukaan numeroarvioinnissa ollaan palaamassa kohti vanhaa käytäntöä. Höpö ja höpö ja huomenna lisää. Uudistettu opetussuunnitelman perusteiden arviointiluku selkeyttää oppimista edistävän, kannustavan ja korjaavan formatiivisen arvioinnin sekä osaamisen tason kuvaavan summatiivisen arvioinnin toisiaan tukevaa roolia.

Numeroarviointi ei siis tule olemaan Mattlarin kuvailemaa kompaktisti pakattua kätevästi vertailtavissa olevaa tietoa vailla selityksiä. Kaikille oppiaineille ollaan laatimassa mahdollisimman selkeät sanallisesti kuvatut kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 nykyisin Opetussuunnitelmassa kuvatun arvosanan 8 lisäksi. Numeroarviointia on edelleenkin mahdollista täydentää sanallisin kuvauksin.

Uudistettu opetussuunnitelman arviointiluku sekä arvosanojen kriteerit tekevät arvioinnin läpinäkyväksi ja selkeäksi kaikille osapuolille. Mattlar päättää kirjoituksensa omaan pohdiskeluun siitä, olisiko sanallinen arviointi riittävä tapa viestiä osaamisesta. Mikään arviointitapa ei ole riittävä, ellei sille ole selkeitä ja yhdenmukaisia kriteereitä.

Numeerisen arvosanan anto ainoastaan laadullisin perustein on kuitenkin sekä loogisesti että eettisesti kestämätön ajatus. Arvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista, tämä takaa oppilasarvioinnin oikeudenmukaisuuden.

 

Juhani Rautopuro

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.