Vihreää kultaa ja energiapolitiikkaa

Kotimaisia raaka-aineita suosivalla energiapolitiikalla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi omien energialähteiden uusiutumiseen ja työllisyyteen. Bioenergian lisäkäytön vaikutukset näkyisivät positiivisina työllisyydessä, metsätaloudessa ja ympäristönhoidossa. Käytön lisääminen edellyttää bioenergian rinnastamista tuulivoimaan ja takuuhintajärjestelmää.

Suomen metsäteollisuus supistuu ja puukauppa on paikoin jopa pysähdyksissä. Se elpynee, kun vanhat leimikot, tienvarsi- ja tuontivarastot vähentyvät. Sahapuun kysyntä paranee talouden elpymisen myötä. Oheistuotteena syntyvän kuitupuun käyttöä bioenergian raaka-aineena voisi lisätä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Öljytuotteiden hintaheilahtelujen synnyttämä epävarmuus herätti keskustelun vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä. Sen seurauksena tuulivoima saaneekin syksyllä 83,5 euron takuuhinnan megawattitunnille. Kansantalous- ja oikeudenmukaisuussyistä samaa ajatusmallia tulee soveltaa myös bioenergian tuotantoon. Takuuhinnan seurauksena taimikonhoito ja harvennus-hakkuut oikea-aikaistuisivat ja puuston kasvu nopeutuisi. Hakkeen lisäkäytön vaikutukset näkyisivät pian maisemanhoitona ja avautuneina järvimaisemina.

Edellisen laman aikana energiaongelmaa yritettiin ratkaista perusteellisten selvitysten kautta. Etsittiin kestävää ratkaisua asetetuille päästötavoitteille. Selvityksen mukaan bioenergian käyttö Suomessa oli OECD-maiden korkein, mutta kehityksen tuloksena olemme jääneet jälkeen Ruotsista. Tuontienergiaa oli 70 prosenttia kulutuksesta, jos ydinvoima on sitä. Mietinnössä todettiin Venäjän maakaasutoimitusten olevan epävarma vaihtoehto eikä se ole ratkaisu perusenergiatarpeelle. Selvitykset ovat pääosin hyödyntämättä. Nykyisin bioenergiatutkimuksen tärkeys korostuu senkin vuoksi, että Venäjän kehitys lisää energiahuollon epävarmuutta.

Suuryhtiöiden tuulienergialle puuhataan takuuhintaa, mutta metsätilojen tuottaman bioenergian raaka-aineen käyttöä lisäävä tuki on unohtunut. Bioenergialla ja tuulivoimalla tulisi olla sama syöttötariffi. Em. selvityksen mukaan bioenergia avaisi ainakin 10 000 uutta työpaikkaa tuotannossa ja raaka-ainehuollossa. Laitehankintojen kotimaisuusaste on noin 80 %. - Nykyiselläkin tekniikalla yhdellä irtokuutiolla haketta tuotetaan 250 kilowattia sähköä ja sivutuotteena 550 kilowattia lämpöä.

Kuitupuun tarve supistuu metsäteollisuuden siirtyessä halvempien tuotantokustannusten maihin, mutta sen käyttöä voisi lisätä bioenergian tuotannossa. Hallitusten vaihtuessa energiapolitiikka saa uusia painotuksia. Kaipaisimme pitkäjänteistä johdonmukaisuutta energiapolitiikkaan.

ALPO YLITALO Kokkola

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Kansanedustaja Kotiahon harhainen identiteettipolitiikka

Puolustan oikeutta – ja lakien mukaan

Vaihtoehtoja tarvitaan

Vaajakoski nyt täysi sumppu

Syyttäjälaitoksemme rämpii vakavassa kriisissä

Perussuomalaisuus on uhka huumorille

Lyhyet

Hallitseeko Suomea todella vihervasemmisto?

Kansanedustaja lasketteli haittapuhetta?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.