Viktaattori omilla teillään

Tapani Luotola

Veljeskansamme Unkarin sata viime vuotta ovat olleet värikkäitä ja verekkäitä.

Tasan sata vuotta sitten Unkari ajautui ensimmäiseen maailmansotaan osana Itävalta-Unkaria. Sodassa kaksoismonarkia hajosi.

Unkari pieneni kolmannekseensa, sisämaavaltioksi, jonka rajojen ulkopuolelle jäi miljoonia unkarilaisia. Maa julistettiin ensin tasavallaksi, sitten neuvostotasavallaksi ja lopulta romanialaisjoukkojen tuella kuningaskunnaksi ilman kuningasta. Toiseen maailmansotaan Unkari osallistui Saksan myötäsotijana. Tappion jo häämöttäessä Saksan miehitys nosti valtaan kansallissosialistisen Nuoliristi-puolueen, mikä sinetöi myös maan juutalaisväestön kohtalon.

Puna-armeija kosti Unkarin poliittisten johtajien valinnat armottomasti. Unkarin kansantasavallassa totalitaarinen mielivalta ja terrori vaihtoi vain univormua. Kansannousu syksyllä 1956 ei muuttanut tilannetta, Neuvostoliitto kukisti unkarilaiset verisesti.

Sosialismi romahti itäisessä Keski-Euroopassa vuonna 1989. Unkari liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 1999 ja Euroopan unioniin vuonna 2004.

Nyt Unkarissa pitää valtaa pääministeri Viktor Orbán ja hänen oikeistokonservatiivinen Fidesz-puolueensa.

Orbánin ainoana ideologiana pidetään valtaa. Poliittiset vastustajat ovat vääntäneet pääministerille tämän etunimestä pilkkanimen Viktaattori.

Orbán on rakentanut Unkariin autoritaarista yksipuoluejärjestelmää muuttamalla perustus- ja vaalilakia puoluettaan suosiviksi, heikentämällä keskuspankin, oikeuslaitoksen ja median riippumattomuutta sekä tukemalla unkarilaisyrityksiä EU:n kannalta katsottuna arveluttavilla verouudistuksilla.

Pääministerin kansallismieliset puheet Unkarista ”Euroopan yhtenäisimpänä kansakuntana” ovat rohkaisseet myös äärioikeistolaista ja juutalaisvastaista Jobbik-puoluetta niin, että Unkaria pidetään jo yleisesti varoittavana esimerkkinä antisemitismin uudesta noususta.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arveli jo pari vuotta sitten, ettei Unkari enää kelpaisi EU:n jäseneksi. Kansalaisoikeuksia tarkkaileva yhdysvaltalainen instituutti Freedom House totesi kesällä maa-arvioissaan Unkarin sijoituksen pudonneen jo kuudentena vuonna peräkkäin.

Unkarin sanotaan ”putinisoituvan”. Orbán tarjoaa avoimesti maalleen esimerkiksi Vladimir Putinin Venäjää.

Heinäkuussa Orbán piti kannattajilleen Romanian puolella rajaa puheen, jossa hän rinnasti Euroopan nykyisen talouskriisin toisen maailmansodan päättymiseen ja Neuvostoliiton romahtamiseen ja julisti, että ”liberaalien demokratioiden aika on ohi”. Unkaria innoittavia maita ovat Kiina, Intia, Venäjä, Turkki ja Singapore, Orbán listasi.

Noiden maiden hallintokulttuureista eurooppalaiset arvot ovat kaukana. Niinpä ei ole yllättävää, että Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunta torjui alkuviikosta unkarilaisen Fidesz-poliitikon Tibor Navracsicsin nimittämisen EU-komissaariksi.

Kesän puhe osoitti Orbánin ammentavan historiasta. Pääministerille historian opetus voi olla, että valtaan pitää takertua lujasti. Mutta juuri Unkarin historia osoittaa myös, että lujakin valta voi kaatua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.