Virheellisiä lukuja Jyväskylä Sinfoniasta

Kiitokset kulttuuri- ja liikuntalautakunnan Jyri Ylöselle kulttuurikeskustelun ylläpitämisestä (Ksml 30.5.). Kirjoitukseen on jäänyt kuitenkin virhe, jonka mukaan Jyväskylä Sinfonia toimintakate toi Jyväskylän kaupungille tappiota 2,66 miljoonaa euroa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Jyväskylä Sinfonian vuoden 2013 talousarvion mukaiset toimintamenot olivat 2,91 miljoonaa euroa eli 0,38 prosenttia kaupungin kokonaismenoista. Kaupunki saa orkesterin henkilötyövuosien mukaan valtionosuutta, mikä tarkoittaa viime vuonna 968 501 euron tuloa kaupungille.

Edellytyksenä valtionosuuden saamiseksi on, että kaupungin rahoitusosuus orkesterin budjetissa on merkittävin. Orkesterin toteutuneet toimintatulot vuonna 2013 olivat 344 293 euroa. Verrattuna muihin Suomen orkestereihin omarahoitusosuus on selvästi kansallisen keskiarvon yläpuolella.

Kaupungin rahoitusosuus orkesterin viime vuoden menoista oli todellisuudessa 1,59 miljoonaa euroa eli 0,21 prosenttia kaupungin kokonaismenoista. Orkesterin budjetista yli 80 prosenttia koostuu erilaisista palkkakustannuksista, joista merkittävä osuus palautuu verotuloina kunnalle. Orkesterin 42 vakituisesta työntekijästä 38 hengen verotulot jäävät Jyväskylään ja loput 4 Keski-Suomen alueelle.

Lisäksi orkesteri työllistää paikallisen kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä (mm. väliaikatarjoilut, kalustokuljetukset, puhtaanapitopalvelut ja aulapalvelut), solisteja, kapellimestareita ja säveltäjiä.

Kuntalaisen osuus orkesteripalveluista vuodessa on 12,50 euroa per asukas, missä ei ole otettu vielä huomioon verotulojen palautumista kunnalle, jolloin päästään alle 10 euroon.

Vuonna 2013 orkesteri tuotti 71 erilaista konserttia ja tapahtumaa. Näistä 22 oli sinfoniakonsertteja, joista orkesterin lipputulot muodostuvat. Konserttien täyttöaste vuonna 2013 oli 94 prosenttia ja tänä keväänä 96 prosenttia. Noin 10 tapahtumaa ovat kesäkauden festivaaliesiintymisiä ympäri Suomen sekä kauden aikana Keski-Suomen ympäristökunnissa tuotettuja konsertteja, joista orkesteri saa myyntituloja.

Suurin osa jäljelle jäävästä 39 tapahtumasta on pedagogista musiikkikasvatusta ja yleisötyötä kohdennetusti eri ryhmille.

Esimerkiksi kaupungin kaikki 6.-luokkalaiset vierailevat orkesterimme konsertissa vuosittain. Orkesterin kenraaliharjoituksissa vierailuilla käyvät erilaiset koululais-, opiskelija-, maahanmuuttaja- ja vaihto-opiskelijaryhmät, työttömät ja eläkeläiset. Taiteilijatapaamisissa konserttivieraat kuulevat illan taiteilijoiden kuulumisia ja pääsevät itse keskustelemaan taiteilijoiden kanssa.

Musiikkioppilaitosten kanssa yhteistyössä järjestetään sinfoniakonserttia ennen Pikku Alkusoitto, joka on esiintymisfoorumi eri-ikäisille harrastajille aloittelijoista jo ammattiopintojen kynnyksellä oleville. Vuosittain muusikot vierailevat pienryhmillä kaupungin sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Vuoden 2014 alusta Jyväskylä Sinfonia käynnisti Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Silta Sinfoniaan -hankkeen, jonka tavoitteena on integroida koulujen musiikinopetusta ja orkesteritoimintaa tiiviimmin yhteen. Hanketta on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, JAO:n ja Kulttuuriaitan kanssa. Silta Sinfoniaan on vieraillut kevään aikana yhteensä 104 soitinpajaesityksen voimin kymmenellä eri koululla.

Yleisötyön tavoitteena on tukea paikallista musiikkikasvatusta, jotta jokainen halukas lapsi tai nuori taustasta riippumatta pääsee osalliseksi musiikista.

Jyväskylä Sinfonia on Naxos-Ondine -levymerkin sekä kiertuetoimintansa ansiosta kasvattanut 2000-luvulla merkittävän kansainvälisen maineen.

Toivon, että jatkossa käymme alueellamme rikasta kulttuurikeskustelua perustuen oikeisiin talouden tunnuslukuihin ja ottaen huomioon toiminnan hyvinvointia edistävät vaikutukset, joita toistaiseksi ei vielä huomioida taloudenpidossa.

Emma Anttila

intendentti

Jyväskylä Sinfonia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.