Virkalääkärin virkavastuu on pulmallinen asia

Jari Sarasvuo vertaili radio-ohjelmassa lento-onnettomuuksien onnettomuustutkintaa sairaaloissa tapahtuvien hoitovirheiden selvittelyyn. Sarasvuo toi esille käsityksenään, että lento-onnettomuuksissa tutkitaan onnettomuuden syitä ja hoitovirheiden selvittelyssä etsitään syyllistä. Kärjistetysti sanottu mutta ajatuksessa on hieman pohdittavaa.

Olen asianajajana hoitanut lukuisia virkalääkäreitä koskevia rikosoikeudenkäyntejä, joissa lääkäri on ollut syytteessä virkarikoksesta ja kuolemantuottamuksesta tai vammantuottamuksesta.

Potilaan hoitoketjuun osallistuneista syytteen saa yleensä ainoastaan lääkäri, joka virkansa vuoksi toimii virkavastuulla ja häneen sovelletaan rikoslain virkarikoksia koskevia säännöksiä. Työ- ja toimisuhteisia sairaanhoitajia ja muuta hoitoketjuun osallistunutta sairaaloiden henkilökuntaa virkavastuu ei koske.

Lääkärin ammatin paradoksi on siinä, että jos virkalääkäri syystä tai toisesta ei kykenekään havaitsemaan oiretta tai tulkitsee oireen virheellisesti tai antaa potilaalle virheellistä hoitoa tai lääkitystä, hän saattaa joutua rikostutkintaan tai syytteeseen virkarikoksesta; hyvää tarkoittava virkamies joutuukin virkansa vuoksi syytteeseen ja saa mahdollisesti hyvää tarkoittavasta hoidostaan jopa rangaistuksen.

Julkisen terveydenhuollon lääkärit toimivat virkavastuulla toisin kun yksityisten lääkäriasemien lääkärit. Yksityisen puolen lääkäri ei voi joutua syytteeseen virkarikoksesta, vaikka hän antaisi potilaalle samaa hoitoa ja tekisi saman virheen kuin virkalääkäri. Tätä voi pitää lääkäreiden yhdenvertaisuuden vastaisena ja kohtuuttomana asiantilana.

Lääkäreiden oikeusturvan ja hoitovirheiden objektiivisen selvittelyn kannalta olisi keskeistä siirtyä hoitovirheen syyllisen selvittämisestä enemmän potilasvahingon syyn selvittämiseen. Yhtenä tutkimisen arvoisena mahdollisuutena olisi pohtia uudelleen lääkärin virkavastuuta.

Nykyisin virkarikossyytteeseen riittää lääkärin tavallinen huolimattomuus arkisessa potilastyössä. Lääkärin oikeusturva paranisi merkittävästi, jos virkarikossyytteen nostaminen edellyttäisi lääkärin selkeää piittaamattomuutta potilaan hoidossa eli ns. törkeää huolimattomuutta.

Tällöin virkarikosten ulkopuolelle jäisi arkinen potilastyö, jossa lääkäri väsyneenä kiireen keskellä mahdollisesti puutteellisten epikriisimerkintöjen vuoksi tekee hoitovirheen.

Toinen mahdollisuus olisi rajata lääkärin virkavastuuta niin, että se koskisi ainoastaan tehtäviä, joissa lääkäri käyttää ns. julkista valtaa. Lääkäreiden oikeusturva paranisin merkittävästi, jos sairaalassa tapahtuva tavanomainen potilastyö rajattaisiin kokonaan virkavastuun ulkopuolelle.

Tällöin esimerkiksi ensiavussa, osastolla tai leikkaussalissa tehtävä työ olisi virkavastuun ulkopuolella. Virheen tapahtuessa ja ennen kaikkea arkityössään lääkärin ei tarvitsisi pelätä virkavirhettä ja siitä seuraavaa poliisitutkintaa ja rikosoikeudenkäyntiä.

Potilaan asemaa kuvattu muutos ei huonontaisi.

Hoitovirheeseen johtaneet tapahtumat ja syyt selvitettäisiin edelleen sairaalassa ja Valvirassa tai AVI:ssa ja potilaalla olisi oikeus potilasvahinkolain mukaiseen korvaukseen. Riippumatta siitä kun oli syyllinen vai oliko syyllistä lainkaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Osuuspankin fuusio oli torjuttava

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Seniorikortin hankala uudistus

Saksa jyrää Euroopassa!

Suomen uusin ja rumin?

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.