Wallinheimolla väärä tulkinta EU:n pankkiunioni-asiassa

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (Ksml 29.12.) moitti Lasse Kankaan kolumnia (Ksml 17.12.) ja kirjoitti, ettei ”tosiasioihin perustuvaa keskustelua pankkiunionista ole juuri käyty”.

Todennäköisesti asiantuntemuksen puutteesta johtuen juuri Wallinheimon kirjoitus ei edustanut ”tosiasioihin perustuvaa keskustelua”. Paikkaansa ei pidä kaikin osin kuvaus siitä, mitä pankkiunioni on. Suoranainen valhe on väittää, että euroalueen yhteisestä kriisirahastosta olisi äänestetty eduskunnan täysistunnossa ja että keskusta olisi äänestänyt asiassa tyhjää.

Pankkiunionin I-vaiheessa sovitaan koko EU:n alueella yhteisistä pankkikriisejä ennalta ehkäisevistä toimista, vakavaraisuusvalvonnasta, stressitesteistä jne. Yhteinen valvonta alkoi 4.11.2014.

II-vaiheen kriisienratkaisudirektiivissä, BRRD:ssä, päätetään maakohtaisista menettelyistä pankkikriiseissä, sijoittajien vastuusta ja ongelmien viimekätistä hoitoa varten perustettavista kansallisista kriisirahastoista. Niistä vastaavat kussakin maassa maan pankit.

Suomessa pankit keräävät tarkoitukseen noin 1,1 miljardia euroa. Nämä kaikki kansalliset järjestelyt ovat mielestäni oikein ja tämän keskusta on hyväksynyt. Menettelyt astuvat voimaan 1.1.2015.

Mutta euromaiden ja Tanskan johtajat eivät tyytyneet tähän. He päättivät yhdistää näin luodut kansalliset järjestelyt yhteisvastuulliseksi kriisienratkaisumekanismiksi. Asian ytimenä olevasta kriisirahastosta euromaiden johtajat päättivät EU-asetuksella, SRM:lla (Single Resolution Mechanism). Se tuli Suomessakin voimaan 1.8. 2014.

Asetuksella päätettiin 2016 lähtien yhteisvastuullisesta 55 mrd. euron suuruisesta rahastosta, josta Suomen osuus on noin 1,1 mrd. euroa. Vastuut ovat käytännössä kuitenkin lähes rajattomat.

Kataisen hallitus haki valtuudet asetuksen hyväksymiselle viime keväänä eduskunnan suurelta valiokunnalta. Hallituspuolueiden äänin ja mm. keskustan vastustaessa se ne sai. Toisin kuin Wallinheimo väittää, asiasta ei päätetty koko eduskunnan voimin eikä siitä suoritettu eduskunnassa luottamusäänestystä. Väitän, että eduskunta oli erittäin heikosti informoitu siitä, mitä oli tapahtumassa.

Hallituksen esittelystä koko eduskunta käsitteli pankkiunionia (18 lakia ja valtiosopimus) vasta kuluneen syksyn aikana. Asian valmistelu eduskunnassa tapahtui johtamassani talousvaliokunnassa.

Kriisirahaston perustamista, Wallinheimo, ei tässä yhteydessä kuitenkaan käsitelty niin kuin edellä osoitan. Rahojen siirtoon kansallisista rahastoista yhteiseen rahastoon tarvittiin kuitenkin valtiosopimuksen hyväksyntä koko eduskunnassa.

Toisin kuin Wallinheimon kirjoituksesta käy ilmi, keskusta äänesti sopimusta vastaan. Koko eduskuntakeskustelu asiasta käytiin vastalauseemme ympärillä. Vastustimme siis suomalaispankkien rahojen lähettämistä euromaiden yhteisen rahastoon. Keskustan kanta oli sama kuin Saksan alkuperäinen kanta.

Pieleen menee Wallinheimon tulkinta myös siitä, milloin yhteisvastuullisen rahaston varoja käytetään kriisipankkien pelastamiseen. Hän sanoo muun muassa, että rahaston tuki tulee vasta kunkin maan oman julkisen tuen jälkeen. Väärin. 1.1.2016 jälkeen esimerkiksi portugalilaisen kriisipankin ongelmien hoidossa pankin omistajien ja sijoittajien vissin vastuun jälkeen ja ennen Portugalin veronmaksajien – veroja kiertävien rikkaidenkin – rahoitusta, ongelmista vastaa käytännössä pihtiputaalaisenkin pankin asiakas, muiden pankkiasiakkaiden tapaan.

Jos joku on päätöntä eurooppalaista yhteisvastuuta, niin tällainen sitä on.

Mitä perussuomalaisten luottamusäänestykseen tulee, se koski sitä, mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä jo ennen kesällä tapahtunutta asetuksen käsittelyä. Niin populistisia emme halunneet olla, että olisimme jälkikäteen moisessa mukana.

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja (kesk.)

talousvaliokunnan puheenjohtaja

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.