Yhteisellä asialla koulujen puolesta

Sain kokouskutsun Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat ry:n hallituksen kokoukseen. Kutsussa oli kuva tulevan kevään riemuylioppilaista (50 vuotta sitten valmistuneet).

Kuvaa katsoessani tuli mieleen kysymys siitä, millä tavalla näihin tyttölapsiin on vuosien saatossa suhtauduttu. Vaikka lakki on saavutettu, sen alla ei ole oletettu olevan muuta kuin kiharoita – niin vähäisenä Tyttölyseon historiaa ja sen ainutlaatuisuutta on pidetty. Koulu aloitti toimintansa ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna tytöille ja naisille, joita ei katsottu edes kouluttamisen arvoisiksi.

Nyt ylilääkäri Hannu-Olavi Piilinen (Ksml 31.1.) vetoaakin yllättäen naisiin, että nämä pelastaisivat poikien koulun – siis Lyseon ”äijäkulttuurin tuholta”.

Vähän nyt hymyilyttää! Mistään ei viime päivien koulukeskusteluissa ole niin kohistu kuin Lyseon kohtalosta. Se on mainittu jatkuvasti ainoana säilyttämisen arvoisena ”ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna”. Mutta noin puolet Suomen väestöstä on naisia. Siis Lyseo oli vain osalle kansasta mahdollinen. Siksipä tämä naisväelle perustettu koulu on yhtä varteenotettavasti ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu eli tuon toisen toinen puoli.

Sellaista elämä on: naisia ei arvosteta edelleenkään ”äijäporukoissa”, mutta kun todellinen vaara uhkaa, vedotaan naisten ”äidinvaistoihin”. Nyt tekisi mieli vähän tylyttää ja sanoa, ettemme voi mitään tässä tilanteessa: eihän meitä oikeasti ole ollut edes olemassa.

Kuten tiedetään ja ainakin Jyväskylän Tyttölyseon historiikista voi asian tarkistaa: tyttöjen koulu on valmistanut tuhansia naisia eri alojen tehtäviin – äideiksikin. Sanotaanhan kehitysaputyön perusteluissa: kouluta äiti – koulutat koko kylän. Asia on nähtävissä nyky-Suomessa, jota ihaillaan sivistyksen ja koulutuksen mallimaana.

Älkää pojat ja miehet olko huolissanne, kyllä me naiset ja varsinkin entisen Tyttölyseon oppilaat pidämme myös teidän puolianne oman koulumme eli nykyisen Voionmaan lukion puolesta taistellessamme. Yhteinen ”Ei kiitos” jättilukioille!

Sirkka-Liisa Särkkä

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.