Yhteiset hävittäjät?

Vitsaileva puolustusministerimme on esittänyt ajatuksen Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhdistämisestä. Se oli esillä 30 vuotta sitten, kun pohdimme silloisen Ruotsin ilmavoimien pääkoelentäjän Stig Holmströmin kanssa JAS 39 Gripenin yhteiskäyttöä. Silloinen hävittäjähankinta päätyi F-18 Hornetiin.

Nyt on taas sama tilanne, joskin kyse Gripenin kohdalla on neljännen polven monitoimihävittäjästä eli E-versiosta. Tuolloin naapurusten puolustusjärjestelyt näyttivät vielä kovin erilaisilta ja neuvostoperinteestä irrottautunut Suomi pyrki suoraan länteen.

Mistä sitten voisi olla kyse ministerin heitossa? Turvallisuuspoliittisesti syntyisi kahden ei-liittoutuneen maan välille liiton kaltainen tilanne, hyvässä ja pahassa. Toisen olisi hankala yksin hakea erilaista turvaratkaisua, jos käytössä olisi yhteinen kalusto ja integroitu ilmapuolustusjärjestelmä.

Aikanaan yhteiseen visioon kuului saman hävittäjän lisäksi koulutus-, huolto- ja muiden taustajärjestelmien yhdistetty käyttö sekä kaikkien valvontaan ja johtamiseen liittyvien järjestelmien integraatio. Puolta Skandinaviaa koskevat järjestelmät mahdollistaisivat nykyäänkin tehokkaamman valvonnan ja johtamisen.

Aikanaan Kauhavan kenttä ja lakeuden ilmatila olisivat mahdollistaneet yhteisen Gripen koulutuskeskuksen perustamisen – myös ilmatilan ahtaudesta kärsivän Ruotsin pilotteja varten. Koulutusta ja taktiikka olisi voitu kehittää yhdessä niin kuin jo Draken-kauppoihin liittyen tehtiin.

Huoltotoimintaa olisi voitu toteuttaa kummassakin maassa kaluston käytettävyyden ja huoltovarmuuden lisäämiseksi. Helppokäyttöisen Gripenin käsittelyyn mm. maantietukikohdissa olisi ollut hyvät valmiudet kummassakin maassa ja kaluston painopistemäinen käyttö yli rajojen mahdollista. Vastuut ja kustannukset olisivat samalla puolittuneet.

En tiedä, ovatko puolustusminiterin vitsiksi kaavaillut pohdinnat sisältäneet näitä aineksia, mutta todellisena vitsinä pidän ajatusta hankkia ”vähintään sata” aivan toista hintaluokkaa olevaa F-35-konetta. Norja on Nato-maana näin tehnyt, mutta ilman itsenäistä koulutusta ja huoltoa.

Lars-Olof Fredriksson

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

LyhyetKierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Lyhyet

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.