Yhteishenkeä ei rakenneta käskyillä

Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen kuulutti (Ksml 22.6.) erityisesti yliopiston yhteishengen perään. Yhteishenki voikin olla kovilla yliopistoissa, sillä lukuisia uudistuksia ei ole henkilöstön ja opiskelijoiden parissa otettu kritiikittä vastaan.

Tuunasen perussanoma ei kiteydy kuitenkaan yhteishengen keskustelevaan rakentamiseen, vaan pikemminkin saneluun ja pelotteluun.

Hänen mukaansa yliopistojen on uuden yliopistolain myötä on menestyttävä ja tehtävä kansallisesti ja kansainvälisesti kunnianhimoista tulosta. Muutoin vaarana on "merkittävä voimavarojen supistaminen". Tästä seuraa tarve uudistaa yliopistojen hallinto kokonaisvaltaisesti "toimintoja kehittävällä linjalla". Se tarkoittaa vastakkaisuutta "säilyttävälle" linjalle. Hallintokieltä tulkiten voitaneen olettaa, että tulevaisuudessa useat oppiaineet joutuvat taloudellisen leikkurin alle, työsuhteita ja opetusta karsitaan.

Tuunanen esittää, että yliopiston yhteishenkeä ei rakenneta "monijäsenisten elinten välisen toiminnan kautta" eli oppiaineiden ja laitosten itsenäisen ja demokraattisen vuorovaikutuksen kautta. Hänen mukaansa hallintoa tulisi "virtaviivaistaa" siten, että päätösvalta keskitetään rehtorille, yliopiston hallitukselle ja laitostasolla dekaaneille sekä laitosten johtajille. Toisin sanoen valtaa käyttävät siis entistä harvemmat, kun demokraattisia vaikutusväyliä karsitaan.

Tuunasen ajatuksen voi lukea myös siten, että opiskelijoiden ja opettajien osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ei ole tarpeellista. Ajatus on myös päinvastainen ajankohtaiselle keskustelulle, jossa korostetaan osallistuvaa ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa.

Yliopisto on asiantuntijayhteisö, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei sen hallinnollisissa elimissä tulisi olla edustettuina erilaisia ryhmiä. Tuunanen asettaa kyseenalaiseksi työntekijöiden ja opiskelijoiden edustuksen ja syyttää ennakoivasti hallinnon kritisoijia elintärkeän "yhteishengen" vaarantajiksi. Näemme yliopistouudistuksen tarjoaman autonomian mahdollistavan yliopiston kehittämisen työntekijöiden itsensä hallitsemana tutkimus-, opetus- ja oppimisympäristönä, joka toimii avoimessa vuorovaikutuksessa muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

Vain ottamalla huomioon erilaiset ja jyrkästikin ristiriitaiset näkökulmat voidaan rakentaa yliopistoyhteisöä, joka ei luo hallinto- ja johtamismallia, jossa kritiikille ei ole tilaa.

Yliopiston menestys syntyy ainoastaan hyvinvoivien yliopistolaisten työstä. Huippututkimusta, laadukasta opetusta ja opiskelua kun ei toteuta hallinto, vaan sadat tietotyöläiset ja tuhannet motivoituneet opiskelijat.

MIKKO JAKONEN, politiikan tutkija JOEL KAITILA, opiskelija JUKKA PELTOKOSKI, sosiologian tutkija Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Lyhyet

Lyhyet

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.