Yhteiskunnalle säästöjä yhdenvertaisilla loma-ajoilla

Paljon puhutaan siitä, että Suomen hyvinvointivaltio voidaan pelastaa vain tekemällä rohkeita uudistuksia ja leikkauksia, joissa jokaisen on oltava mukana.

Pohjoismaista hyvinvointimallia emme voi turvata velalla eikä verotusta kiristämällä, ne keinot on jo testattu – huonoin tuloksin.

Yhteiskunnan menot on mitoitettava tulojen mukaan, näin me kotitaloudetkin joudumme tekemään.

Tällä hetkellä julkisen sektorin menot ovat verotuloihin nähden liian suuret. Tehostamista tarvitaan ja julkisen sektorin kilpailukyvystä on pidettävä huolta, jotta verovaroilla pystytään tuottamaan tarvittavat palvelut jatkossakin.

Julkisella sektorilla on työssä noin 530 000 ihmistä. Suurimmalla osalla heistä lomapäiviä on yli 30 päivää, usein 38 päivää. Yksityisellä sektorilla lomapäiviä on yleisesti 30.

Tosiasiassa ero on isompi, sillä yksityisellä puolella lauantait lasketaan mukaan lomapäiviin. Julkisen sektorin 38 lomapäivää tarkoittaa siis muutamaa päivää vaille kahdeksan viikon lomaa. Yksityisen sektorin palkansaaja saa viettää jopa kolme viikkoa vähemmän lomaa.

Jos Suomen kaikki 530 000 julkisen sektorin työntekijää tekisivät kolme viikkoa enemmän töitä vuodessa, se tekisi kahdeksan tunnin työpäivällä laskettuna 64 miljoonaa tuntia.

Tällä laskelmalla saataisiin kuntasektorilla 52 miljoonaa ylimääräistä työtuntia ja valtiolla 12 miljoonaa ylimääräistä työtuntia. Aika paljon.

Julkisella sektorilla ei myöskään ole samanlaista irtisanomisriskiä kuin yksityisen sektorin palkansaajalla tai yrittäjällä.

Tilastokeskuksen taulukoiden mukaan puheet valtion pitkästä ja kapeasta leivästä eivät pidä kapeuden osalta paikkaansa. Monissa valtion tehtävissä ansaitaan vähintään sama ja usein enemmänkin kuin yksityisellä sektorilla, etenkin jos lomarahat otetaan huomioon.

Yhden tehdyn työtunnin kustannus vuonna 2012 oli kuntasektorilla 29,50 euroa ja valtiolla 37,40 euroa.

Julkinen sektori tehostuisi 1,95 miljardilla eurolla, jos vuosiloma olisi viisi viikkoa vuodessa kuten muillakin.

Ihan huomiotta en jättäisi myöskään joidenkin alojen alhaisia eläkeikiä. Esimerkiksi puolustusvoimilla eläkkeitä säätelee valtion eläkelaki ja se on yleisestä järjestelmästä aikalailla poikkeava.

Epäkohtia siinä on varmasti monia, mutta varsinkin nyt, kun yleistä eläkeikää on nostettu ja pitääkin nostaa, toivoisin kohtelun olevan yhdenvertaista.

Toki leikkaukset ja työsuhde-etujen huononnukset kirpaisevat aina, mutta näkisin että tehostaminen kannattaa tehdä ennen kuin olemme pakon edessä, jolloin tarvittavat toimenpiteet voivat olla vielä rankempia.

Eivätkä nämä uudistukset edes osittain toteutettuina olisi sellaisia, mitkä eivät kurjistaisi kenenkään elämää kohtuuttomasti, vaan lisäisivät veronmaksajien yhdenvertaisuutta.

Kati-Erika Timperi

kaupunginhallituksen jäsen

kaupunginvaltuutettu

kansanedustajaehdokas (kok.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Näistä vaaleista tulee sote-vaalit

Liikenteen päästöjen nopeaan alentamiseen Suomessa on keinoja

Lyhyet

Sähköautot, unta vai totta?

Tehoa Suomen talouteen

Jyväskylä myymässä sieluaan?

Lasten eriarvoisuus on hyvinvointivaltion häpeä

Terveellistä, vastuullista ja maistuvaa opiskelijaruokaa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.