Yhteistyötä lääketieteeseen

Sairaanhoitopiirimme kuplii käymistilassa odottaessaan mm. lopullista soteratkaisua. Osa kunnista on kallellaan Tampereelle, suurin osa Kuopioon nykyisen suurpiirijaon mukaisesti.

Jyväskylän keskussairaala sijaitsee näiden kahden yliopistosairaalan keskivälissä. Tuleva soteratkaisu selvittänee, miten talous kuntien ja piirien välillä hoidetaan ja kenellä on mm. verotusoikeus ja kenellä maksumiehen osa, itsenäisillä kunnilla vai niiden yhtymillä tai yliopistopiireillä.

Jämsä on liittynyt Tampereen yliopistopiiriin ja lisäksi ulkoistanut perusterveydenhuoltonsa. Kuhmoinen miettii liittymisiään, samoin Muuramen kunta omana piirinään Jyväskylän sisällä. Keuruu on ollut myös kallellaan Tampereelle ankkurinaan tähän saakka Juurikkaniemen sairaala.

Sairaanhoitopiirikin on osin ankkuroitunut Tampereelle laboratorio- ja patologiapalvelujen ostoissaan, huolimatta juuri remontoiduista toimitiloista.

Potilaiden ruoka- ja pesulapalvelut on myös tarkoitus ulkoistaa, samoin energian tuotanto. Suunnitellun uuden sairaalan liikkuvat kustannukset vielä mietityttävät kokonaisratkaisua odotellessa ainakin soten osalta. Epäselvää lienee vielä, mitkä osat remontoidusta, vanhasta sairaalasta jäisivät käyttöön ja kenelle.

Suomi on väestöltään pieni mutta pitkien etäisyyksien suuri maa. Vaativan erikoissairaanhoidon kannalta matkat ovat akuuttitilanteissa liian pitkät. Onneksi nykyinen ja tarpeellinen, korkeatasoinen keskussairaalamme lievittää erikoissairaanhoidon ohella pitkien välimatkojen ongelmaa. Lisäksi voimme opastaa Kuopion yliopiston lääketieteen opiskelijoita tulevaan ammattiinsa.

Kannattaisiko pyrkiä yhdistämään molempien yliopistojen palveluja koulutuksen, tutkimuksen, erikoistumisen sekä vaativan erikoissairaanhoidon osalta potilaiden ja lääketieteen hyväksi? Voitaisiinko näin varsinkin harvinaisempien sairauksien osalta saada suuremmat potilasmateriaalit tutkimuskäyttöön ja näin välttää myös kallista päällekäistutkimusta?

Tulevaisuuden lääketiede kustannusten noustessa edellyttää yhä enemmän yhteistyötä ja keskittämistä. Yhteistyössä eri tutkimusalueilla Jyväskyläkin voisi keskittyä osana yliopistoja omalla erikoisalueellaan kuten perinnöllisyys- ja geenitutkimus sekä liikunta, joissa Jyväskylällä on jo maailmantason tutkimusperinne. Yksi tulevaisuuden alue voisi olla myös aivotutkimus.

Tampere ja Kuopio voisivat niin ikään rakentua ja erikoistua jopa valtakunnan tasolla harvoihin, kalliisiin tutkimuksiin, hankintoihin ja toimenpiteisiin omilla vahvuusalueillaan.

Osan vanhan keskusssairaalan terveistä tiloista voisi ottaa tutkimuskäyttöön, se olisi varmasti myös taloudellisesti kannattavaa.

Erikoistuminen ja yhteistyö ovat Suomen tulevaisuutta kansainvälisessä kilpailussa alati digitalisoituvassa maailmassa.

Veikko Avikainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.