Yksi Jyväskylän Energian tavoitteista on hintavakaus

Jorma Kemiläinen ottaa kantaa (KSML 18.11.) mm. Jyväskylän Energia Oy:n maksamaan yhteisöveroon sekä yhtiön perimiin vesi- ja jätevesimaksuihin. Kemiläinen ehdottaa, että yhtiö voisi pyrkiä nollatulokseen, jolloin JE ei maksaisi yhteisöveroa lainkaan.

Toisin kuin Kemiläinen väittää, JE ei tuota vesihuolto- ja lämpöpalveluja yksinomaan kaupunkilaisille. Kemiläinen unohtaa sähkön. JE:n suurimmat asiakkaat ovat yrityksiä, joita on erityisesti sähkön myynnissä Jyväskylän ulkopuolella.

Veden ja jäteveden hinta koostuu perus- ja käyttömaksusta.

Perusmaksulla katetaan veden kulutuksesta riippumattomia kiinteitä kustannuksia, joiden osuus on 70–90% vesiliiketoiminnan kuluista. Näistä huomattava osuus on vesihuollon rahoituskuluja, kuten vesiverkoston investointeihin ja saneerauksiin liittyviä kuluja.

Tällä hetkellä veden ja jäteveden hinnoittelu on JE:llä sillä tasolla, että siitä saatavat tuotot riittävät kattamaan vesiliiketoiminnan operatiiviset kustannukset, investoinnit uusiin verkkoihin ja laitoksiin sekä vanhojen saneerauksiin.

JE laski jäteveden käyttömaksua 20% heinäkuusta 2017 alkaen, mikä oli kokonaisvaikutukseltaan n. 3 milj. euroa. Osaltaan käyttömaksun alentamiseen vaikutti hulevesivastuun siirtyminen kaupungille. Mittavista omaan verkostoon ja Nenäinniemen jätevedenpuhdistamoon kohdistuvista investoinneista huolimatta veden hintoihin ei ole tulossa korotuksia vuonna 2019.

Vesilaitosyhdistys kartoittaa vesi- ja jätevesimaksujen eroja kaupungeittain vuosittain ns. vertailuhinnan avulla.

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa Jyväskylä sijoitus on kahdestoista. Kiinteistöliitto puolestaan seuraa kiinteistökustannuksia vuosittain Indeksitalo-tutkimuksessaan. Vuonna 2017 mukana oli 51 kaupunkia ja kuntaa. Jyväskylä oli suurin vesimaksujen laskija.

JE:n hallituksen ja omistajan hyväksymänä strategiana on jo useamman vuoden ollut etsiä liiketoiminnan kasvua. Ilmaista pääomaa ei ole olemassa, vaan kaikelle pääomalle on aina jonkinlainen tuotto-odotus.

On normaalia, että omistaja ottaa tuottoja, ja on aivan varmaa, että kuka tahansa JE:n omistaisi, tuottoja otettaisiin jossain muodossa. On myös hyvä muistaa, että kaikki omistajalle tuloutettu raha palautuu kuntalaistemme hyödyksi.

Totta on, että JE:llä on takanaan kaksi perättäistä, poikkeuksellisen hyvää vuotta. Tulosta säätelevät kuitenkin erityisesti talven lämpötilat, jotka vaikuttavat sähkön ja lämmön tuotannon kannattavuuteen.

Hintavakaus on yksi JE:n tavoitteista ja esimerkiksi lämmön hintaa ei ole muutettu vuoden 2015 jälkeen.

Jos yhtiöltä odotetaan vain nollatulosta, kannustaako se kehittämään yritystä, tehostamaan toimintaa tai etsimään kustannussäästöjä? Nollatulokseen pyrkiminen tarkoittaisi käytännössä myös sitä, että hintoja jouduttaisiin jatkuvasti säätämään ylös ja alas talvien mukaan.

Jari Blom

hallituksen puheenjohtaja

Jyväskylän Energia Oy

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Palvelusetelit ja sosiaalipalvelut

Vapaiden uudistus perheiden ehdoilla

Työnantaja, uskallatko olla rohkea?

Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Tärkeä maatalous

Mäkinen ei tajua isoa muutosta autoilussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.