Yksi näyttö osaamisesta riittää

Pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki otti KSML:n Nimellä-kolumnissa 4.5. kantaa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen. Uudistus on hyvässä vauhdissa. Korkeakoulujen pääsykokeisiin osallistumista helpotetaan siten, että ne eivät edellytä pitkää valmentautumista. Jo nyt pääsykoemateriaalia on vähennetty ja valmistautumisaikoja lyhennetty.

Myös korkeakoulujen valintayhteistyö syvenee. Syksyllä 2019 ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää kaikkien alojen yhteistä pääsykoetta ja alakohtaisesta kehittämisestä esimerkeiksi sopivat yliopistojen lääketieteen ja oikeustieteen valinnat, joissa on siirrytty yhteiseen pääsykokeeseen. Hakijat hyötyvät korkeakoulujen valintayhteistyöstä ja todistuksiin perustuvista valinnoista, koska he voivat hakea todistuksilla samanaikaisesti useiden eri alojen koulutuksiin. Nykytilasta poiketen tämä tarkoittaa aitoa mahdollisuutta hakeutua ja tulla valituksi, vaikkei abikeväänä jaksaisikaan pääsykokeissa kilpailla paikoista. Vuodesta 2020 alkaen tarkoitus on, että valtaosa paikoista täytetään todistuksiin perustuen ja nykyistä hakijaystävällisemmät pääsykokeet säilyvät toisena vaihtoehtona.

Kolumnissa kuvattu loppukevään aikatauluhaaste on todellinen. Ylioppilastutkinnon tulosten valmistumisen ja pääsykokeiden väliin jää niukasti aikaa. Ylioppilastutkinnon viimeisetkin kokeet digitalisoidaan keväällä 2019. Paperilogistiikan poistuessa tulokset saataneen tulevaisuudessa kuitenkin käyttöön jo toukokuun puolivälissä, ja aikatauluhaaste helpottuu vaikkei kokonaan poistu. Yhtälö saadaan kuitenkin toimimaan, kun pääsykokeisiin ei edellytetä pitkää valmistautumista.

Vuonna 2016, kaksi kolmasosaa yliopistojen paikoista täytettiin ylioppilastutkinnon arvosanoihin tai ylioppilastutkinnosta ja pääsykokeesta saatuihin yhteispisteisiin perustuen. Paikat täytettiin siis kriteerein, joissa ylioppilastutkintomenestyksellä ja hakukohteesta ja pisteytyksestä riippuen myös lukiossa tehdyillä ainevalinnoilla ja kirjoitetuilla aineilla on ollut merkitystä valintamenestyksen kannalta. Vain kolmasosa paikoista on täytetty pelkkään pääsykokeeseen perustuen. Lukioaikaisten valintojen painoarvossa tapahtuva muutos ei siis ole niin suuri kuin kirjoituksesta voisi ymmärtää.

Kärki ottaa myös kantaa yliopistojen autonomiaan. Autonomiaan kuuluu myös mahdollisuus sopia asioista. Ministeriö on sopinut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa edellä kuvatusta kehikosta, jonka mukaisesti opiskelijavalintoja uudistetaan: pääsykokeilla voi hakea useaan koulutukseen samanaikaisesti eivätkä ne edellytä pitkää valmistautumista ja toisaalta 2020 alkaen valtaosa paikoista täytetään todistusarvosanoihin perustuen.

Tämän sovitun kehikon sisällä yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät edelleenkin, OKM:n asiaan puuttumatta, millaisilla malleilla korkeakoulut hyödyntävät ylioppilastutkinnon ja ammatillisten tutkintojen arvosanoja ja millaisia pääsykokeita ne järjestävät.

Birgitta Vuorinen

opetusneuvos, ryhmän päällikkö

korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

opetus- ja kulttuuriministeriö

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

Ken on syyllisin?

Vähäpäästöiseen liikenteeseen Jyväskylässä ja Keski-Suomessa

Lyhyet

Lyhyet

Enää ei kyläillä naapurissa

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Ellun Kanoilta ei juuri osteta

Kyllön terveysaseman asiakaspalvelu ei toimi

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.