Yksinäisyys on kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino

”Kyllä täältä jo pois joutais, ei täällä kukaan käy, ja päivät pitkät sängyssä vaan joudun maata”, toteaa isomummo aina hänen luonaan käydessämme.

Ikäihmisten yksinäisyys on yksi yhteiskuntamme suurimmista ongelmista, jota ei olla koskaan otettu kyllin vakavasti. Yksinäisyys ei ole itse haluttua tai valittua, vaan se on pakonomaista.

Nykyään yhä useampaa vanhusta kohtaa yksinäisen kohtalo eläkkeelle jäädessään. Yksinäisyys tuo mukanaan surua, masennusta, sekä psyykkiset voimavarat ovat todella vähissä. Lisäksi iän lisääntyessä alkaa tulla lisää myös fyysisiä ongelmia, joista johtuen ei välttämättä uskalleta lähteä enää ulos.

Tutkimusten mukaan yksinäisen vanhuksen ennustettu eliniän pituus on samaa luokkaa kuin päivittäin tupakoivan ihmisen. Eikö sen pitäisi jo laittaa hälytyskellot soimaan? Onko se muka oikein, että me vain ”unohdamme” vanhat ihmiset, kun ikä heillä alkaa lisääntyä? Ei, ei ainakaan minun mielestäni.

Ikäihmiset ovat ihmisiä siinä missä muutkin, ja heidän tarpeitaan ja mielenterveyttä pitäisi tarkkailla, ja pitää ne hyvässä kunnossa. Ovathan hekin ahkeroineet tämän valtion eteen yli puolet elämästään sekä vuodattaneet verta tämän maan itsenäisyyden puolesta – joten eikö nyt olisi aika meidän pitää heistä hyvää huolta?

Eläkeiän koittaessa ihmisiä pitäisi alkaa informoida kaikesta toiminnasta ja mahdollisuuksista, mitä heille järjestetään esimerkiksi kunnan tai järjestöjen toimesta, ja samalla alkaa ennaltaehkäistä yksinäisyyttä.

Ja jos omaisia ei ole, pitäisi valtion tai kunnan järjestää ikääntyneille seuraa sekä ihmisiä, jotka käyvät tietyin väliajoin esimerkiksi viemässä heitä ulos kävelylle, ilman kohtuuttomia maksuja.

Ulkona käyminen on monelle vanhukselle todella tärkeä asia.

Kyllähän se kieltämättä tuntuu kamalalta, että esimerkiksi naapurimaassamme on koiran ulkoilutuksesta säädetty laki, mutta meitä odottavat vanhuudenpäivät neljän seinän sisällä.

Eläkeikäisille pitäisi järjestää enemmän yhteisiä tapahtumia, jossa he voisivat olla tekemisissä muiden samanikäisten kanssa sekä vaihtaa kuulumisia miltei päivittäin, esimerkiksi seniorikahvila-toimintaa. Mutta myös omaisten pitäisi olla ”pääroolissa”.

Eikö nyt olisi jo korkea aika alkaa tehdä asialle jotain? Tuskin sinäkään haluaisit viettää eläkepäiviäsi aivan yksin neljän seinän sisällä päivästä toiseen.

Tämä tekstini on kirjoitettu rakkaudesta isomummojani kohtaan, ja aion kantaa oman korteni kekoon.

Noora Autiomäki

Mankolan koulu 8E

Jyväskylä, Palokka

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.