Yliopisto-opetus kaipaa muutosta

Yliopistossa opiskelu on nykyään kiireistä, yksinäistä ja korostuneen suorituskeskeistä. Koska yliopisto on koulutusjärjestelmämme korkein aste, on siltä odotettava laadukasta opetusta. Kokemuksemme opiskelijoina on kuitenkin se, että opetus on yliopistossamme usein turhauttavan heikkolaatuista ja se tuntuu yleisesti olevan tutkimukseen verrattuna toissijaista.

Pinnallista ulkolukua suomalaisessa pedagogiikassa kritisioi jo 1700-luvulla Henrik Porthan. Miten nykyinen yliopisto-opiskelu sitten eroaa 1700-luvun opiskelusta? Näyttää siltä, että ei juuri mitenkään.

Yliopiston oppitunnit eivät juurikaan eroa alemmista kouluasteista: opiskelijat istuvat hiljaa ja kuuntelevat kiltisti luokan edessä seisovaa opettajaa. Pahimmillaan suorituskeskeinen opiskelu on kirjapakettien tenttimistä, jolloin tarkoituksena ei ole kirjojen sisällön ymmärtäminen ja soveltaminen vaan tentaattorin vähimmäisvaatimusten täyttäminen.

Opiskelun jäädessä yksinäiseksi ja epäsosiaaliseksi puurtamiseksi ruokkii tämä osaltaan myös opiskelijoiden räjähdysmäisesti lisääntynyttä pahoinvointia.

Millaista opiskelun pitäisi sitten olla? Yliopisto-opiskelun tulisi antaa mahdollisuudet ajattelun kriittiseen kehittymiseen, ei ainoastaan ylläpitää lammasmaista pänttäyskulttuuria.

Oppimiskokemusten jakaminen yhdessä pohdiskellen olisi myös erittäin tärkeää ja meille pitäisi antaa aikaa opiskella asioita, joista olemme aidosti kiinnostuneita. Yliopisto-opetuksessa tulisi lisätä yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta sekä tukea meitä kasvamaan aktiivisiksi oppijoiksi - nyt opiskelijat jätetään opetustilanteessa usein vain sivustakatsojan passiiviseen rooliin.

Demokraattinen muutos vaatii kaikkien panoksen, myös opetuksen parissa. Meidän opiskelijoiden tuleekin aktiivisesti itse vaatia ja olla mukana toteuttamassa haluamiamme parannuksia, ei vain passiivisesti odottaa muiden tekevän päätökset puolestamme.

Opiskelijoiden pitää voimautua, yhdistyä sekä tunkeutua mukaan päätöksentekoprosesseihin - esimerkiksi hallintojohtosääntöjen määrittelyn tulisi tapahtua avoimessa dialogissa koko yliopistoväen kanssa. Ei siis opiskelijoina jättäydytä syrjään, vaan käytetään yhdessä ääntämme opetuksen parantamiseksi!

HELINÄ JUVONEN ISMO KINNARI TIINA MENNALA MIKKO VALTONEN Jyväskylän yliopiston opiskelijoita

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Palautussopimusten puute on ongelma

Sateenkaariliike vahingoittaa

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.