Yliopistolaiset eivät ole lakossa turhan takia

Kalevalanpäivänä 28.2. Helsingin yliopistossa järjestettiin historiallinen yliopistolakko. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa koko yliopistojen henkilökunta oli päivän pistelakossa siivoojista professoreihin, virastomestareista tutkijoihin ja kirjastohenkilökunnasta yliopistojen opettajiin. Kaikissa Suomen yliopistoissa järjestettiin tukimielenilmaukset. Jyväskylässä mielenilmaukset keräsivät yli 400 ihmistä hiihtolomaviikosta huolimatta.

Miksi yliopistolakkoon oikein päädyttiin? Välitön syy lakolle oli se, että Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen 27.2. Uutta työehtosopimusta on rakennettu yhdessä neuvotellen marraskuusta 2017 lähtien. Neuvotteluiden takaraja oli tammikuun loppu.

Työnantaja aloitti neuvottelut ehdottamalla monia dramaattisia työehtojen ja ansioiden heikennyksiä. Neuvottelut eivät edenneet, koska työnantaja halusi sanella ja kiristää, ei rakentaa ja sopia.

Emme tässä kuitenkaan arvostele Jyväskylän yliopiston toimintaa, sillä meillä asioita on hoidettu aina neuvotellen. Olisi hyvä, että myös Sivistystyönantajat noudattaisivat tällaista työntekijöitä arvostavaa Jyväskylän linjaa.

Työnantajan tiukka linja tuli yllätyksenä yliopistojen henkilökuntaa edustaville liitoille JUKOssa, JHL:ssä ja Pardiassa. Korkeakoululeikkausten ja yliopistoille luvatun, mutta sittemmin jäädytetyn vuosittaisen indeksikorotuksen seurauksena korkeakouluissa on nähty historiallinen määrä yt-neuvotteluista johtuvia irtisanomisia.

Maan hallituksen koulutuspoliittisena linjana ovat olleet leikkaukset kaikkeen koulutukseen. Tämä on siis tilanne vuonna 2018, kun elämme ihmiskunnan ja maapallon hurjien muutosten aikaa. Nyt jos koskaan juuri tutkitulla tiedolla ja osaamisella on kysyntää niin taloudessa kuin yhteiskunnan ohjaamisessa kestäviin päämääriin.

Suomen menestys on perustunut koulutukseen. Nyt koulutuksen merkitystä on kyseenalaistettu.

Yliopistoissa on eletty helmikuun alusta sopimuksettomassa tilassa. Tämä mahdollistaa yliopistolaisille lailliset työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot. Lakkovaroitus on annettu kaikkiin Suomen yliopistoihin, Ne toteutuvat 7.3. ja 14.3., ellei neuvottelupöydissä päästä sopuun.

Lakkojen ensisijaisena tarkoituksena on vauhdittaa neuvotteluita ja kiinnittää yhteiskunnan huomio yliopistotyönantajan toimintaan. On kohtuutonta, että synkkien vuosien jälkeen yliopistotyönantajien edustaja haluaa jatkaa kyykyttävää linjaa. Työehtojen heikennykset, suoritusperustaisen palkkausjärjestelmän yksipuolinen sanelu sekä yleistä tasoa huonommat palkankorotukset ovat tarjonneet märkää rättiä yliopistolaisten kasvoille.

Yliopistojen työntekijät ovat joustaneet vuosia ylhäältäpäin tehtyjen, fantastisiksi kutsuttujen yliopistouudistusten myllerryksessä.

Olemme sopeutuneet, tehostaneet ja suostuneet pätkätöihin, joita 70% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä edelleen tekee. Olemme uudistaneet hallintoa, sietäneet väen vähentymisen tukipalveluista ja omaksuneet kaikki uusia työtehtäviä ja vastuita.

Kaiken tämän keskellä olemme myös tehneet huippututkimusta ja antaneet huippuopetusta. Olemme siis tehneet kaikkemme, jotta yliopisto pysyisi pystyssä.

Yliopistoissa ei olla lakossa turhan takia. Me olemme lakossa Suomen tulevaisuuden vuoksi, sillä haluamme jatkossakin tarjota suomalaisille nuorille ja suomalaiselle yhteiskunnalle parasta mahdollista opetusta ja tutkimusta. Vain tutkitulla tiedolla voimme pärjätä muuttuvassa maailmassa.

Yliopistotyöntekijät ovat Jyväskylässä yli 2 500 ihmisen työyhteisö, joka puolustaa yhteistä asiaa. Me rakennamme ja neuvottelemme. Nyt toivomme samaa myös Sivistystyönantajilta.

puheenjohtajat

Satu Eronen

JHL Jyväskylän yliopiston ammattiosasto JYTT ry/116

Mikko Jakonen

Jyväskylän yliopiston

Saija Kyllönen

Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistys JYHY ry

Jaana Toomar

Jyväskylän yliopiston

Jussi Välimaa

Professoriliiton

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vapaiden uudistus perheiden ehdoilla

Lyhyet

Lyhyet

Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Palvelusetelit ja sosiaalipalvelut

Työnantaja, uskallatko olla rohkea?

Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Tärkeä maatalous

Mäkinen ei tajua isoa muutosta autoilussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.