Yliopistolakiuudistusta pitää vastustaa

Yliopistoväki on alkanut vastustaa uutta yliopistolakiesitystä. Hidas herääminen ei johdu siitä, että lakia olisi pidetty alun perin hyvänä vaan siitä, että uudistus on ajettu nopealla aikataululla vuodesta 2007. Tämä käy ilmi jopa opetusministeriön lausuntoyhteenvedossa, mutta tahti jatkuu samana

Miksi uutta yliopistolakia pitäisi vastustaa? Lain tarkoituksena on muuttaa yliopistot hallituksen ja teollisuuden tarpeita hyödyttäviksi ajatushautomoiksi. Lailla vahvistetaan yhdessä jo aiemmin voimaan tulleen korkeakoulukeksintöjä koskevan lain kanssa yliopistollisen tutkimuksen ja opetuksen kaupallistamista. Tutkimus ja opetus tehdään työsuhteessa yliopistoon, jonka hallituksessa määräenemmistö on ulkopuolisilla ns. asiantuntijoilla.

Yliopistojen tehtävä on ollut perinteisesti sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen harjoittaminen. Lakiuudistuksen myötä yliopistojen rooliksi määrittyy entistä vahvemmin suoraan nykypäivän taloudellisiin haasteisiin ja ongelmiin vastaaminen. Tätä haastetta muualla maailmassa - ja nyky-Suomessa - toteuttavat jo erilaiset ajatushautomot kuten EVA, Demos ja yksityiset yritykset. Voidakseen vastata yhteiskunnan ja tekniikan haasteisiin ja tuottaa innovaatioita, yliopistojen tulisi kuitenkin kyetä määrittelemään toimintansa mahdollisimman autonomisesti, laaja-alaisesti ja kriittisesti.

Lakiuudistuksen varjolla uudistetaan myös hallinto. Vertikaalisessa päätöksentekojärjestelmässä uudistusten mukaan henkilöstö ja opiskelijat menettäisivät valtaa päätöksenteossa. Horisontaaliset suhteet, jotka edesauttavat myös innovaatioiden syntymistä, minimoitaisiin jo hallintajärjestelmän kautta.

Asiantuntijuuden opettaminen ja merkityksellinen tutkimus vaatii yhteyttä opetuksen ja tutkimuksen, opiskelijoiden ja tutkivien opettajien välillä. Tämä on yliopistotoiminnan ydin. Uudistuksen häviäjiä ovat juuri opettajat, tutkijat ja opiskelijat.

Lakiesitys sisältää esimerkiksi opiskelijoiden ja yliopistollisen koulutuksen maksuttomuuden kannalta hyvin ongelmallisen ja huolestuttavan muotoilun, joka mahdollistaa opintomaksukokeilun Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla. Voi aiheellisesti kysyä, milloin opintomaksuja aletaan entistä painokkaammin vaatia myös suomalaisilta opiskelijoilta, koska opintomaksuthan on helppo nähdä yhdeksi tärkeäksi tulonlähteeksi taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville ja uudesta "olomuodosta" nauttiville yliopistoille.

Ei-helsinkiläisestä näkökulmasta uudistus näyttäisi olevan katastrofi. Sen tarkoitus ei vaikuttaisi olevan niinkään keskittää voimavaroja alueellisiin keskittymiin, kuten Jyväskylän ja Tampereen Allianssiin, vaan Helsinkiin.

Kun Helsingin yliopistossa tehtiin kysely professorien parissa, vain harva kannatti uudistusta. Eräs konsistorin jäsen kommentoi nimettömästi, että opiskelijoiden ja muiden kuin professorien mielipiteitä ei kaivata ja "pieniä 'yliopistoja' tulisi myös tässä yhteydessä lakkauttaa ja resurssit siirtää Helsinkiin, ja jäljelle jäävät muut yliopistot yhdistää Suomen Yliopistoksi jotta saataisiin toimiva kilpailutilanne Helsingin ja muiden välille." Myös opetusministeri Henna Virkkunen on viime aikoina peräänkuuluttanut juuri yliopistoverkon tiivistämistä.

Innovaatiot syntyvät olosuhteissa, joissa voidaan kyseenalaistaa vallalla olevaa ja tuottavaksi nähtyä ajattelua. Innovaatioita keskittäminen ei synnytä. Siksi tarvitsemme yliopistoja ja elinvoimaisia asiantuntijoiden keskittymiä eri puolilla Suomea.

EMILIA PALONEN lehtori OLLI-PEKKA MOISIO assistentti ILKKA KAUPPINEN yliassistentti Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.