Etäopetuksesta vauhtia oppimisen uudistamiseen

Koronavirusepidemiasta johtuen kaikissa Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa siirryttiin yhden päivän varoitusajalla lähiopetuksesta etäopetukseen.

Vaikka etäopetuksen muodot ovat edelleen varsin monenlaisia ja niitä tulee edelleen kehittää, osoittivat opettajat nopeasti valmiutensa järjestää opetus uudella tavalla.

Suuri osa lapsista ja nuorista suoriutuu etäopetuksessa hyvin ja oppiminen edistyy suunnitellusti. Perheiden ja läheisten tuen ja avun merkitys korostuu ja hyvin sujuneesta etäopetuksesta kiitoksen ansaitsevat kouluväen rinnalla myös kotijoukot.

Toisaalta ensimmäisten viikkojen aikana on herännyt huoli mm. tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja oppimisesta.

Isojen ongelmien välttämiseksi onkin oleellisen tärkeää, että pieniinkin pulmiin reagoidaan ja yhdessä etsitään toimintatavat, joilla riittävä apu ja tuki voidaan taata sitä tarvitseville.

Poikkeustilanne on myös mahdollisuus uuden oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen. Jo nyt on syntynyt valtava määrä uusia toimintatapoja ja työskentelymuotoja, joita on lähdetty kokeilemaan ennakkoluulottomasti.

Niin tietotekniset valmiudet kuin myös tekniikka ovat osoittautuneet riittäviksi ja toimiviksi. Poikkeusoloissa olemme tehneet digiloikkia, joiden tekeminen toisissa olosuhteissa olisi kestänyt pitkään.

Professori Pekka Neittaanmäki esitti (KSML 3.4.) visioita siitä, miten voisimme hyödyntää etäopetuksen kokemuksia ja ottaa käyttöön nyt toteutettuja tietotekniikan mahdollisuuksia.

Etäopetuksessa on jouduttu arvioimaan uudelleen opetuksen tavoitteita ja sisältöjä ja kehittämään työtapoja.

Lähiopetukseen verrattuna etäopetuksessa nousee esille toisella tavoin mm. oppilaiden osallisuus omaan oppimiseensa, yhteistoiminta muiden oppilaiden ja opettajan kanssa.

Etäopiskelu haastaa opettajat ja opetuksen järjestäjät tarkastelemaan ns. formaalin (”järjestetty”), non-formaalin (ei-muodollinen) ja informaalin (”arkioppiminen”) oppimisen rajoja ja näissä kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen tehokkuutta ja tavoitteita.

 

Nyt hankittava kokemus etäopetuksesta ja -oppimisesta saakin kysymään, voisiko koulussa tapahtuvaan opetukseen sisällyttää tavoitteellisesti ja jopa nykyistä opetustapaa tuloksellisemmin nyt etäopetuksessa käytössä olevia opiskelun tapoja.

Mitä sellaisia oppilaan identiteettiä vahvistavia vaikutuksia on etäopetuksessa, joita emme tavoita kouluoppimisessa.

 

Samalla kun hoidamme virusepidemiaa mahdollisimman hyvin, on tärkeää katsoa aikaan epidemian jälkeen. Lähiopetus omassa tutussa koulussa, yhteinen koululounas ja vaikkapa kollegoiden näkeminen ovat saaneet aivan uuden merkityksen ja arvon tässä ajassa.

Etäkoulu ei tule syrjäyttämään kouluopetusta koulurakennuksissa, mutta korona-ajassa syntyneet parhaat innovaatiot ja toimintatavat tulee hyödyntää myös jatkossa.

Jyväskylän kaupungille ja yliopistolle etäopetusjakso tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen.

Pekka Neittaanmäen ajatus kehittää Jyväskylässä kansallisen ja kansainvälisen tasoista tietoteknistä osaamista hyödyntävää opetuksen kehitystyötä on ehdottoman kannatettava ja myös täysin mahdollinen.

 

Meri Lumela

rehtori

Risto Rönnberg

rehtori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut