Jyväskylän ikuisuusprojektit

Olin päättänyt, että keskustelu Jyväskylän Sydän -hankkeesta olisi osaltani jo ohi, mutta luettuani Erkki Fredriksonin nasevan kuvauksen hankkeeseen liittyvistä huvittavistakin piirteistä ja asian perusteluista synergiaetuineen (KSML 22.3.), on pakko esittää vielä tämäkin kommentti.

Fredriksonin teksti on totisinta totta. Vuosikymmenten saatossa konserttisalista on tullut ikuisuuskysymys, joka ei ilmeisesti koskaan ratkea, koska asiassa ei löydy yksimielisyyttä.

Iso Raha hamuaa osinkojaan vetoamalla milloin mihinkin keksittyyn puoltolauseeseen, eikä kaupungin johdolta löydy tarvittavaa selkärankaa kieltäytyä kumppanuudesta, kun omaan rakentamiseen ei uskalleta panostaa edes lainarahalla. Onhan täällä ennenkin rakennettu.

 

Hallintokortteli-malli olisi edelleenkin avarin ja kaupunkikuvallisesti sivistyskaupungin arvon mukainen. Valitettavasti siihen kytkeytyvä todellinen synergiaetu teatteriin liittyvänä jätetään edelleen huomiotta.

Anita Kangas ja Ilkka Halinen sekä Martti Wilhelms (KSML 10.3.) puolsivat perusteluissaan kortteli 9:n sijaintia ”ydinkeskustassa”, muiden ehdotusten ollessa ”keskustan reunamilla” (Lyseo, Hallintokortteli, Lutakko). Huvittavaa. Ydin on siis maahan piirretyn kompassi-kuvan kohdalla.

 

Toimiessani Jyväskylän taidemuseossa eräs muualta Jyväskylään saapunut ryhmä kertoi valinneensa juuri sen päivän vieraillulleen, koska illalla on konsertti ja sitä ennen on hyvin aikaa poiketa museoihin, jotka sijaitsevat sopivasti Kirkkopuiston eri puolilla. Tätä voi siis pitää myös synergiaetuna.

Tällaiset retkeläiset yhdistelevät käynteihinsä milloin teatteria tai sitten konserttia.

En siis sanoisi, ettei niin voi tapahtua koskaan (Fredrikson). Muuten olen samaa mieltä hänen esittämistään argumenteista.

Sirkka-Liisa SärkkäJyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu