Vierailijakolumni: Monimuotoisuus on osa hyvää metsänhoitoa

Euroopan unionin tiukasti suojelluista metsistä yli puolet, yhteensä lähes kolme miljoonaa hehtaaria, on Suomessa. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseen ei kuitenkaan riitä pelkät suojelualueet, vaan toimia tarvitaan myös talousmetsissä.

Erityisen tärkeää on arvokkaiden lehtokohteiden turvaaminen. Määräaikainen suojelu laskee metsänsuojelun kynnystä.

Metsien kestävää käyttöä edistävään metsälakiin luonnon monimuotoisuus tuotiin ensimmäisen kerran vuonna 1997, kun lain kymmenenteen pykälään kirjattiin velvollisuus säilyttää luetteloidut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Kyseistä pykälää täydennettiin uusilla kohteilla vuonna 2014.

Lain asettamaa rimaa ovat nostaneet metsäalan yhdessä laatimat hyvän metsänhoidon suositukset, joissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on vuosi vuodelta korostunut.

Metsien sertifiointijärjestelmillä on kiistatta ollut iso merkitys talousmetsien käsittelyyn. Alalla on lisäksi lukuisia toimijakohtaisia hankkeita, joilla esimerkiksi lisätään talousmetsien lahopuun määrää, millä on suora yhteys monien uhanalaisten lajien selviämiseen.

Käytäntöjä ja ohjeistuksia on täydennetty sitä mukaa, kun alan tutkimustieto on lisääntynyt. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisen ja sen vahvistamisen pitää olla kiinteä osa hyvää metsänhoitoa.

 

Uusi tekniikka ja entistä parempi metsätieto tarjoavat uusia keinoja metsäluonnon suojeluun. Metsätietoa analysoimalla löydämme uusia, aiemmin tuntemattomia, luonnon kannalta arvokkaita kohteita.

Parempi metsätieto ja sen analysointi auttavat meitä arvottamaan ja priorisoimaan vaihtoehtoisia luontokohteita. Kohteiden käsittelyssä huomioidaan luontoarvot, tai kohteet jätetään kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO käynnistyi vuonna 2008. METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys.

METSO on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, jonka kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja. Valtio maksaa suojelusta korvauksen puuston arvon perusteella.

Metsäänsä voi suojella joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Määräaikainen metsien suojelu on ollut erinomainen innovaatio, sillä monelle metsänomistajalle kynnys päättää metsiensä pysyvästä suojelusta on korkea. Usein omistaja on päätynyt määräaikaisen kauden jälkeen kohteen pysyvään suojeluun.

On selvää, että tarvitsemme jatkossakin varoja myös määräaikaiseen suojeluun. METSO on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi ja se on maanomistajien keskuudessa erittäin suosittu.

Uusimman viime vuonna julkaistun arvion mukaan metsälajeistamme noin 9 prosenttia on uhanalaisia. Edelliseen arvioon verrattuna uhanalaisten metsälajien määrä on hiukan kasvanut, mutta suhteellisesti uhanalaisten määrä on pysynyt ennallaan, tai jopa vähän laskenut, sillä arvioitujen lajien kokonaismäärä on kasvanut.

 

Uhanalaisiksi luokitelluista metsälajeista lähes puolet, 45 prosenttia, elää ensi sijassa lehdoissa. Vanhoja metsiä pitää ensisijaisena elinympäristönään noin 34 prosenttia uhanalaisista lajeista.

Lehtometsiä on kaikkien metsiemme pinta-alasta vain noin yksi prosentti, sillä valtaosa rehevistä ja ravinteikkaista lehtomaista on raivattu pelloiksi maatalouden käyttöön.

Keskittymällä tuon yhden prosentin eli lehtojen suojeluun voisimme merkittävästi parantaa lehdoista riippuvien uhanalaisten lajien elinolosuhteita. Vanhojen metsien lajeilla aika parantaa tilannetta: muutamien vuosikymmenien kuluttua Suomessa on nykyisten suojelualueiden vanhetessa vanhoja metsiä lähes Belgian kokoinen ala.

Metsäluonnon monimuotoisuuden tärkeydestä vallitsee laaja yksimielisyys. Meillä on suojeluun tietoa, keinoja ja resursseja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kun teemme yhdessä ja hyödynnämme taiten käytössä olevia keinoja, voimme ottaa uuden loikan metsälajien elinolosuhteiden parantamisessa.

 

Ari EiniKirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen johtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu