Vesihuoltoko tulisi yksityistää?

Jyväskylässä energialaitos on aikeissa myydä osan vesihuollosta yksityiselle pääomasijoittajalle. Entä mitä tämän tiimoilta on tapahtunut Jyväskylässä ja muualla maailmassa viime vuosina?

Vuonna 2005 Jyväskylän kaupunki myi vesilaitoksen energiayhtiölleen 150 miljoonalla eurolla. Korkealla myyntihinnalla kasvatettiin myyjän voittoa ja ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa.

Näin kierrettiin kirjanpitolakia ja tehtiin arvonkorotuksia sellaiseen käyttöomaisuuteen, johon se ei muutoin onnistuisi. Velka- ja velallissuhteet ovat koomiset.

Kaupunkilaiset maksavat energia- ja vesiyhtiölle korotettuja vesimaksuja. Yhtiö kerää kauppasumman korkoineen vastineena aiemmin veroin ja vesimaksuin rakennetusta vesihuollosta.

 

Tuolloin väitettiin, että energia- ja vesilaitoksen fuusiolla saadaan synergiaetuja. Päätökset olisivat edellyttäneet parempaa aihepiirin tuntemusta.

Viimeistään nyt on todettu, että synergiaetuja ei synny. Päinvastoin. Vesihuoltolain hengen vastaisesti energialaitos on alistanut vesilaitoksen, jolla pitäisi olla oma läpinäkyvä talous ja päätäntävalta.

 

Maailmanlaajuisesti 90–95 prosenttia vesihuoltolaitosten asiakkaista saa palvelunsa julkisen sektorin omistamilta laitoksilta. Vesihuollon tunnetuin yksityistäminen tapahtui Englannissa ja Walesissa vuonna 1989, kun Thatcherin hallitus myi alueelliset julkiset laitokset yksityisille sijoittajille.

Kansainväliset talousinstituutiot edistivät voimakkaasti vesihuollon yksityistämistä siirtymätalouksissa ja kehitysmaissa 1990-luvulla: Ne ovat myöhemmin myöntäneet epäonnistuneensa sille asetettujen tavoitteiden suhteen.

 

Yksityinen yritys on kallis rahoituksen välikäsi ja voitot päätyvät omistajille muun muassa veroparatiisien kautta.

Englannissa kallis ja monimutkainen julkinen valvonta ei ylety moniin erilaisiin rahoituskikkailuihin. Palveluja ostetaan lisäksi tytäryhtiöiltä ilman avointa kilpailua.

Tallinnan vesilaitoksen osittainen yksityistäminen vuonna 2001 perustui kuvitelmaan, että yritys tuo tarvittavat investoinnit. Ei tuonut, vaan on vienyt heti yksityistämisen jälkeen laitoksen omaa pääomaa. Laitoksesta on tullut todellinen rahasampo yksityiselle omistajalle.

 

Kolmen vuosikymmenen jälkeen monissa maissa vesihuollon yksityistä omistusta ja operointia on palautettu takaisin julkiselle sektorille. Vuosina 2000–2015 oli ainakin 267 tällaista tapausta 37 maassa.

Jyväskylässä tehtäviä päätöksiä kannattaa pohtia perusteellisesti. Konsultin laatima selvitys tulisi saattaa julkiseksi. Se olisi ainakin askel hyvän hallinnon suuntaan.

 

Jarmo J. Hukka, dosenttiTapio S. Katko, dosenttiTampereen yliopisto

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta