Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sanotaan, että koulutus on hyödyllistä ja koulutusta on syytä arvostaa. Mutta olisi syytä keskustella myös koulutuksen, erityisesti yliopistokoulutuksen tasosta.

Nykyään yhä useammassa oppiaineessa on luovuttu perinteistä tenteistä lähes kokonaan. Kurssit suoritetaan kirjoittamalla esseitä kotona, pitämällä esitelmiä oppitunneilla ja kuuntelemalla toisten opiskelijoiden esitelmiä.

 

Tällä tavalla opiskellessa ei opi juuri mitään. Korkeintaan vähän siitä pienestä osa-alueesta, jonka on valinnut esseensä tai esitelmänsä aiheeksi.

Jos kurssin päätteeksi on kirjallinen tentti, joka sisältää kysymyksiä kaikista aiheista, joita kurssilla käytettävä oppikirja käsittelee, tentin hyväksytysti suorittanut opiskelija todennäköisesti hallitsee melko hyvin useimmat kurssilla käsitellyt asiat.

Mutta kauhistuksekseni jopa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos aikoo luopua tenteistä, koska ne – fysiikan laitoksen entisen johtajan sanojen mukaan – testaavat lähinnä ulkomuistia. Näin ei kyllä ole.

Toki kotilaskut ja niiden käyminen läpi yhteisissä harjoituksissa on erittäin hyödyllistä, mutta vasta lopputentissä opiskelija saa kunnolla tietää, onko oppinut mitään.

 

Yliopistossa ei ole vialla pelkästään se, miten opiskellaan, vaan myös mitä opiskellaan.

Esimerkiksi kirjastoalan koulutus yliopistossa on umpisurkeaa.

Verrattuna keskiasteen kirjastokoulutukseen kauppaoppilaitoksissa kirjastoalan koulutus on hyvin teoreettista ja sen hyödyllisyys käytännön kirjastotyössä lähes olematonta.

Monilla muillakin aloilla pyöritetään rinnakkain kahta koulutusta: teoreettista opiskelua yliopistossa ja hyödyllisempää ja käytännönläheisempää ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa.

Voisikohan yliopistot lakkauttaa kokonaan?

 

Vesa Höijer

Jyväskylä

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.