Pääsiäisperinteet muuttuvat alati

Taas sunnuntaina pieniä noitia ja muita olentoja kiersi virpomassa ilahduttaen ja ärsyttäen. Olen vuosia seurannut pääsiäisajan virpomiskeskustelua. Virpojien pukeutuminen noidiksi ärsyttää erityisesti joitakin ortodokseja, ja toiset kiusaantuvat palmusunnuntain rauhaa häiritsevistä lapsilaumoista.

Nykyisessä virpomiskulttuurissa yhdistyy kaksi erilaista perinnettä. Virpominen on itäsuomalainen perinne, jonka juuret ovat ortodoksisen väestön keskuudessa. Karjalassa, Savossa ja muilla itäisillä alueilla sekä ortodoksiset että luterilaiset nuoret heräsivät aikaisin palmusunnuntaina ja lähtivät herättelemään vielä nukkuvia lähisukulaisia.

Herättely tapahtui siten, että nukkuvia lyötiin kevyesti koristelluilla pajunvitsoilla ja samalla lausuttiin tilanteeseen sopivaa sanakaavaa. Tätä tapahtumaa on kutsuttu virpomiseksi. Virpoja saapui viikon päästä pääsiäisenä noutamaan palkkaansa, jota vastaan hän oli jättänyt virpovitsan. Palkka oli kananmuna, joitakin muita elintarvikkeita tai rahaa.

Kun suklaamunat yleistyivät, niistä tuli erityisen mieluinen palkka. Toimitus tehtiin Jeesuksen alkuperäisen palmutaipaleen (Jeesus saapui aasilla Jerusalemiin ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä) vuoksi, ja sen tarkoitus oli tuoda terveyttä, siunausta ja karkottaa pahaa.

Virpojat eivät olleet pukeutuneet noidiksi, vaan yleensä heillä oli pyhävaatteet päällä. Pajunkissaoksaa kutsutaan myös palmuksi tai kissapalmuksi, mikä kertoo pajun tehtävästä.

Länsisuomalaisessa kulttuurissa korostui ajatus pitkäperjantain illan ja varhaisen pääsiäissunnuntaiaamun välistä pahojen voimien aikana. Se kuvasti ajanjaksoa, jonka Jeesus oli haudassa.

Pääsiäisnoidat eli rullit tai trullit liikkuivat Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Trulli koetti tuhota tai varastaa toiselta karjaonnen viemällä esimerkiksi karvoja tai nahanpaloja eläimistä. Pahojen voimien yöt tarjosivatkin kademielisille ihmisille oivan mahdollisuuden vahingoittaa muiden eläimiä. Pahoja voimia yritettiin estää monilla tavoilla, ja noitien torjumiseksi lankalauantaina sytytettiin pääsiäiskokkoja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Trulliperinteestä tuli myös lasten viihdettä. 1800-luvulla Tukholman seudulla alkoi kierrellä pääsiäislauantaina noidiksi pukeutuneita lapsia toivottamassa hyvää pääsiäistä. Asuun kuului kahvipannu, johon kuului tiputtaa jotakin hyvää. Suomeen noitaperinne levisi ruotsinkielisten seutujen kautta muualle läntiseen Suomeen.

Toisen maailmansodan jälkeen perinteet alkoivat sekoittua. Siirtokarjalaiset toivat virpomisperinteen koko Suomeen. Nykyisin virpomisessa sekoittuu kaksi kulttuuria: itäinen virpominen ja läntinen pikkunoitaperinne. Niinpä monesti palmusunnuntaina kiertelee noidiksi pukeutuneita virpojia, jotka vaativat palkkansa heti. Myös vanhaa perinnettä on säilynyt. Ainakin ruotsinkielisillä alueilla ja Pohjanmaalla lapset pukeutuvat lankalauantaina noidiksi ja ottavat mukaansa kahvipannun ja nykyisin myös virpomisoksan ja käyvät toivottamassa hyvää pääsiäistä. Kahvipannuunsa he saavat kerättyä yleensä makeisia.

Virpominen on tietysti saanut myös lieveilmiöitä. Joillakin asuinalueilla virpojia voi riittää liiankin kanssa. Lisäksi jotkut virpojat voivat vaatia röyhkeästi palkakseen rahaa ja heittää tarjotut karamellit kadulle. Monet ihmiset ovat olleet erityisen järkyttyneitä näistä rahaa vaativista virpojista.

Pääsiäisperinteen muuttuminen on normaalia kulttuurin ja perinteiden muokkautumista. Itäinen perinne ei ole sen aidompaa kuin läntinenkään. Ainoastaan kuollut perinne on aito ja vääristelemätön. Elävä perinne muuttuu ajassa. Tuskin moni ilahtuisi nykypäivänä tällaisesta lorusta: " Mie se virvon viisahasti, taputtelen taitavasti, isännälle ihravatsa, emännälle perä levijä…"

MERJA SILLANPÄÄ FT, Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.