Suomi juhli hienosti Oulussa

Valtakunnalliset juhlat pidetään yleensä Helsingissä. Nyt 100-vuotisuuden juhlissa tehtiin pirteä poikkeus, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Mervola.

Pekka Mervola

Pekka Mervola

Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlien valtakunnallinen pääjuhla oli lauantai-iltana Oulussa. Yle näytti suorana lähetyksenä musiikillisen juhlatilaisuuden parhaaseen katseluaikaan.

Valtakunnalliset juhlat pidetään yleensä Helsingissä. Nyt 100-vuotisuuden juhlissa tehtiin pirteä poikkeus. Oulun juhlassa oli Helsingin eliittiä ja virkamiehistöä sekä valtiojohtomme, mutta myös runsaasti oululaisia ja pohjoissuomalaisia.

Juhlan avasi Jaakko Kuusiston kymmenelle suomalaiselle orkesterille säveltämä tilausteos Yhdessä. Idea koko Suomen orkesterista oli mainio. Kamari- ja sinfoniaorkestereita oli Lappia, Lahtea, Espoota ja Turkua myöten. Yksi orkestereista oli Jyväskylä Sinfonia. Lavalla nähtiin myös vauhdikkaita jyväskyläläisiä eli katutanssiryhmä Urban Movements Company UMC.

Kansallisten suurtapahtumien viettäminen vuorotellen maamme eri osissa on tapa, jota toivoisi näkevänsä usein. Pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) ja maamme hallitukselta Suomi 100 -juhlan vieminen Ouluun oli rohkea päätös. Siinä pääministeri veti oikealla tavalla kotiin päin. Kansalliseen muistiin voikin jäädä jälkiä siitä, että pääministerin kotikulmilla oli suuri juhla.

Suurtapahtumien pitäminen muualla kuin Helsingissä yhdistää kansakuntaa. Juhlamaakunnan ihmisille se on suuri tunnustus ja huomionosoitus. Näiden juhlien vieraille käynnit silloin tällöin eri puolilla Suomea ovat myös hyväksi. Maailmankuva ei aivan yksinapaistu.

Presidentti Sauli Niinistön kaudella Linnan juhlat on kerran järjestetty Presidentinlinnan remontin takia Tampereella vuonna 2013. Vaikka itsenäisyyspäivän vastaanotossa Presidentinlinnan ilmapiiri on tärkeä osa kansallista symboliikkaa, voisi tulevaisuudessakin harkita, että määräajoin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettäisiin muualla Suomessa. Vaikka kerran tai kaksi kunkin vaalikauden aikana.

Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaana heinäkuusta 2019 saman vuoden joulukuun loppuun. Suomi aikoo vetää kautensa säästölinjalla eli kokoukset ja tapahtumat pidetään pääasiassa Helsingissä. Kun Suomi oli vuonna 1999 ensimmäisen kerran puheenjohtajamaa, tapahtumia oli runsaasti koko Suomessa. Samantyyppisesti toimittiin toisella puheenjohtajakaudellamme 2006: vieraita kuljetettiin muun muassa Turkuun, Lappeenrantaan, Ouluun ja Kittilään. Puheenjohtajakautta käytettiin siis myös matkailumarkkinointiin. Tuolloin puheenjohtajakausi tuli maksamaan 76 miljoonaa euroa. Nyt valtion tavoitteena on järjestää puheenjohtajakausi 10 prosenttia halvemmalla kuin 2006.

Noin 7–8 miljoonan säästö vie mennessään muun Suomen tilaisuudet. Onko säästö sen arvoinen, että Helsingin ulkopuolinen Suomi jää sivuun? Jokainen iso kokous, juhla ja tapahtuma työllistää paljon ihmisiä tapahtumapaikkakunnalla. Se on myös arvostuksen osoitus alueelle. Suomen pitäisi EU:ssakin arvostaa eri maakunnista koostuvaa Suomea.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu