Teollisuuden työpaikoista on hävinnyt neljäsosa – 100 000 – kymmenessä vuodessa. On pidetty varmana, että loputkin teolliset työpaikat katoavat. Entä, jos teollisuus sittenkin olisi käännettävissä kasvuun – määrätietoisella elinkeinopolitiikalla?
Esitän seuraavalle hallitukselle uuden teollistamisen ohjelmaa.
Teollisten työpaikkojen vähentymiseen on vaikuttanut ainakin kolme vahvaa trendiä. Automaatio jaa robotisaatio ovat hävittäneet yksinkertaisia suorittavia töitä. Globalisaatio on siirtänyt työpaikkoja halpatyömaihin. Samalla kehittyneet valtiot ovat muuttaneet elinkeinojen painopistettä valmistamisesta palveluihin.
Viime aikoina on ilmennyt vastakkaisiakin voimia. Paikoitellen robotisaatio on laajentanut tuotantoa niin, että ihmisiäkin on palkattu lisää. Korkea osaamisen taso on tuonut laivatilauksia Turkuun ja asiakkaita Uudenkaupungin autotehtaille – yhteensä 1 500 työpaikkaa lyhyessä ajassa.
Kolmas voimistuva ilmiö on ”reshoring” eli tuotannon palauttaminen kotimaahan. Jopo-pyörien valmistus palautettiin Taiwanista Hankoon, jossa tuotanto on joustavampaa ja laadukkaampaa. Tutkimuksen mukaan tuotannon kotiuttaminen kasvaa nopeammin kuin tuotannon siirto ulkomaille.
Uuden teollistamisen avain on kuitenkin uusiutuva tuotanto ja teknologia. Metsäteollisuus on ottanut hurjia loikkia kohti korkean teknologian ja samalla korkean arvonlisän tuotteita. Kotikaupunkini Äänekosken biotuotetehdas on teollisen tulevaisuuden edelläkävijä.
Lauri Ihalainen on tehnyt uraauurtavaa työtä edistääkseen kiertotaloutta, jonka pitäisi olla hallituksen uusi kärkihanke. Tätä esitimme marraskuussa Tulevaisuuden elinkeinopaketissa, jota valmistelimme yhdessä SDP:n eduskuntaryhmälle.
Biotalous on tärkeä, mutta ei kasvata vientiä. Sen sijaan koko maailma, varsinkin jättiläismäiset suurkaupungit, hukkuvat jätteeseen.
Lahdessa pyörii Valmetin kaasutuslaitos Kymijärvi II, joka tekee biojätteestä kaukolämpöä. Raumalaisen BMH:n Tyrannosaurus-järjestelmä lajittelee jätettä tehokkaasti. St1 tekee jätteestä bioetanolia. Ekokem on rakentanut Riihimäelle Pohjoismaiden ensimmäisen muovijätteen jalostamon. Kovia juttuja – kotimaisin voimin.
Sitran tutkimuksen mukaan kiertotalous voi tuottaa kahden miljardin euron vuosittaisen lisän kansantalouteen. Ja eniten hyötyvät konepajat, 300–450 miljoonaa euroa vuodessa.
Parhaimmillaan kiertotalous tuo 70 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Ja suurin osa on ihan perinteistä ja kunnollista teollista työtä, joka ei vaadi akateemisia tutkintoja.
Viimeistään seuraavan hallituksen täytyy saada isot teolliset investoinnit käyntiin. Fiksulle valtiolle on itseisarvo, että tuotanto ja kulutus on entistä ilmastoystävällisempää – materiaalien kulutus vähenee ja jäte hyödynnetään. Lisäksi julkinen valta tarjoaa pienille ja suurille innovatiivisille yrityksille tärkeän referenssin vientiponnistelujen tueksi.
Teollistaminen vaatii satsauksen osaamiseen. Olen aikaisemmin esittänyt seuraavan hallituksen ohjelmaan oppimismiljardia – siinä sitoudutaan panostamaan vähintään miljardi euroa koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen.
Osaamispanostus liittyy olennaisesti uuden teollistamisen ohjelmaan. Tämänhetkisen hallituksen kaavailema ammattikoulutuksen leikkaus heikentää vakavasti myös alueellista tasa-arvoa.
Äänekoski on panostanut rohkeasti uuteen lukioon ja tarjoaa jatkossa myös ammatillista korkeakoulutusta. Kun oma osaamispohja on vahva, voi luottaa tulevaisuuden elinvoimaan. Se on totta niin paikallisesti kuin koko Suomessa.
Timo Harakka
kansanedustaja (sd.)
Helsinki