Älkäämme unohtako amista

Maire Vidgren

Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Jyväskylässä ajettiin lukioiden liittämistä koulutuskuntayhtymään, osallistuin keskusteluun aktiivisesti.

Opetin kaksoistutkintolaisia, ja näin huikeat synergian mahdollisuudet raja-aitojen kaatamisessa. Uskoin, että voimien yhdistäminen merkitsisi etuja ennen kaikkea opiskelijoille.

Nyt eläkeläisenä 2016 myönnän reilusti, että olin naiivi ja yltiöidealistinen. Viisi vuotta ovat amis ja lukio käyneet asemasotaa omissa poteroissaan – ja osaltaan tuhonneet huikean koulutusinnovaation.

Mikä meni pieleen? Asenteet ovat jämähtäneet menneiden vuosikymmenten tasolle. Vaikka yhdistelmäopintoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen, ja vuosittain valmistuu noin sata opiskelijaa, jotka suorittavat sekä yo-tutkinnon että ammattitutkinnon, tämä koulutusväylä halutaan mitätöidä (Avoin kirje, Ksml 13.10.).

Suurta typeryyttä osoittaa myös se, ettei tiedetä ammattikoulun yhteisten aineiden opettajien olevan ihan yhtä päteviä kuin lukion opettajienkin (yliopiston lopputukinto).

Nyt koulutuskuntayhtymässä on käynnistetty yt-neuvottelut. Tavallinen maalaisjärkinen ihminen voisi neuvoa, mistä säästää. Kun lukiot yhdistettiin Jkky:hyn 2010, rakennettiin mahtavan byrokraattinen hallintojärjestelmä, jonka purkamisesta voisi aloittaa.

Tarvitaanko todellakin yli kymmenen rehtoria, leegio johtajia, koulutuspäälliköitä, suunnittelijoita, projektihenkilöitä sekä konsultteja? Sekä lukiossa että amiksessa keskiössä ovat opiskelijat ja opettajat.

Kaikki missioiden, strategioiden ja visioiden rustailijat voisi ensimmäisenä ulkoistaa. Kolmenkymmenenseitsemän vuoden kokemuksesta voin sanoa, etten enää loppuaikoina pysynyt mukana siinä, mitä kaikkea muuta minun olisi pitänyt tehdä kuin opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Pidin keskeisenä ohjenuorana opetussuunnitelmaa, eikä minulle ikinä selvinnyt, mitä apua minulle tekstitaidon vastauksen laatimisen opettamisessa olisi ollut esimerkiksi strategia-asiakirjasta.

Viime lukuvuonna olin 16-vuotiaan pojanpoikani huoltajana. Hän pelasi jääkiekkoa ja yritti opiskella vaihto-oppilaana. Sekä Schildtin lukion että Valman palvelut olivat erinomaisia – mutta yhteistyötä ammattiopiston kanssa ei ollut.

Löysin itse pojalle amiksesta matematiikan ja tietotekniikan kursseja, joille opettaja olisi hänet ottanut. Suunnitelmani kaatui AO:n koulutuspäällikön vastaukseen: ”Joo, kyllä poika saa kursseille mennä, mutta suoritusmerkintää emme voi antaa, kun hän ei ole meillä kirjoilla!”

Niinpä poika sitten surffaili koulujen välillä paikasta toiseen. Törmäsimme myös toiseen esteeseen: S2-opetus oli täysin järjestämättä. Saksaa äidinkielenään puhuva opiskelija pääsi yhdelle suomen kielen kurssille koko lukuvuoden aikana.

Erityisopetus, opinto-ohjaus ja S2-opetus olisivat ainakin niitä asioita, joissa voimavarat voisi yhdistää. Säästöäkin varmasti syntyisi.

Jäin eläkkeelle 1.8.2016. Minua hivelee suunnattomasti se, että taisin olla Jkky:lle lähes korvaamaton työntekijä. Työni jatkajiksi tarvittiin viisi eri opettajaa!

Abikurssin pitäjä oli napattu yliopistolta, ja loput tunnit oli ripoteltu neljän eri henkilön kesken. Kuitenkin entiset kollegat sekä lukiosta että amiksesta valittelivat sitä, ettei heille ole tarpeeksi äikän tunteja.

Järkevä suunnittelu ja yhteistyö olisivat tuoneet säästöjä tässäkin. Jos kaikki yhdistelmäopintojen lukiokurssien ja lukioiden tunnit pantaisiin samalle kartalle, niin turhat rekrytoinnit voitaisiin välttää.

Tärkeää olisi taata niin amiksen kuin lukioidenkin opiskelijoille pätevää ja laadukasta opetusta sopivan kokoisissa ryhmissä. Puskaradio kertoo nykytilanteen olevan ihan katastrofaalinen: sijaisia ei saa ottaa, vaan kollegat hoitelevat opetusta otoillen.

Kursseja on tehtävä itsenäisesti, vaikkei kykyä olisikaan. Jopa täysin opettajankoulutusta vailla oleva avustaja pitää amiksessa esimerkiksi äikän tunteja!

Avoin kirje on hyvä kannanotto Jyväskylän lukioiden alasajoon. Älkäämme unohtako kuitenkaan amista: yhtä lailla on taattava laadukasta opetusta työelämään ja jatko-opintoihin menijöille.

Kirjoittajat muistakoot, että velkainen kaupunki tuskin kykenisi tarjoamaan parempia resursseja. Jkky siivotkoon omat sotkunsa ja katsokoon peiliin. Nöyrästä yhteistyöstä ja byrokratianpurkutalkoista voisi aloittaa.

Maire Vidgren

lehtori emerita

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.