Avoin kirje Jyväskylän koulutuksesta vastaavalle virkamiesjohdolle

Lyseon lukion opiskelijakunta

Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä (KKY) allekirjoittivat 10. joulukuuta 2010 siirtosopimuksen lukiokoulutuksen järjestämisestä. Sopimuksen allekirjoittivat kaupungin puolesta apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö ja lakimies Anja Lehtonen.

Sopimuksen 10. kohdassa Lukiokoulutuksen rahoitus todetaan:

”Kuntayhtymä sitoutuu osoittamaan lukiokoulutukselle vähintään samat kokonaistaloudelliset resurssit (mukaan luettuna opetusresurssit) kuin kaupunki on lukiokoulutukselle vuonna 2009 osoittanut.”

Lukiokoulutuksen siirtoa edelsi pitkä ajanjakso, jonka aikana sekä julkisuudessa, luottamuselimissä että asiantuntijaraporteissa pohdittiin siirron mielekkyyttä ja reaalisia mahdollisuuksia toteutua, tai tuottaa jopa paremman tasoista lukiokoulutusta. Jälkimmäisen puolesta puhuivat KKY:n edustajat näkyvimpänä kuntayhtymän johtaja Hannu Salminen.

Kriittisimmän lausunnon antoivat Opetushallituksen edustajat. Lausunnossaan he totesivat kylmästi, ettei koulutuskuntayhtymä kykene ylläpitämään lukiokoulutusta valtion avustusten turvin ilman ulkopuolista rahoitusta, koska lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus eivät sisällä sellaisia elementtejä, joissa koulutuksen synergialla saavutettaisiin merkittäviä säästöjä.

Päinvastoin, esimerkiksi opettajien pätevyydet lukiossa ja ammattioppilaitoksessa eroavat siten, että siirto ”merkitsee Jyväskylän kaupungin opetustoimen kannalta perusopetuksen ja lukiotoimen monien synergiaetujen menettämistä ainakin osittain, vaikka yhteistyötä perusopetuksen ja lukion välillä olisi jatkossakin”. ”Kustannukset, joita lukiokoulutuksen yksikköhintaperusteinen rahoitus ei kata, jäävät lähtökohtaisesti muulla rahoituksella kompensoitavaksi.”

Lausunnossa todetaan lopuksi, että edellä mainittu lukiokoulutuksen kustannusten kompensaatio ei voi kohdistua ammatillisen koulutuksen kustannuksiin tai valtionosuuksiin. Jos niin tapahtuisi, se heikentää kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämislupien mukaisia edellytyksiä.

Jyväskylän kaupunki teetätti myös ”Lukioverkkoselvityksen”, jonka toteutti kouluneuvos, rehtori Jorma Lempinen. Selvityksessä todettiin, että Jyväskylän lukiokoulutus on erittäin hyvätasoista eikä laadullisia tai merkittäviä resurssiongelmia todettu. Valtion lukiokoulutuksen yksikköperusteinen rahoitus kattoi 90 prosenttia kustannuksista. Selvitystä tehtäessä Jyväskylässä toimi kahdeksan kaupunginlukiota ja aikuislukio sekä Normaalikoulun lukio.

Siirtosopimuksen 5. kohdan Toimitilat ja kiinteistöt sekä kiinteistönhoito mukaisesti Jyväskylän Lyseon ja Voinmaan lukion rakennukset myytiin KKY:lle ja KKY vuokrasi lisäksi kaupungilta opetustilat Korpilahden ja Tikkakosken lukioiden käyttöön.

Siirtosopimuksen 9. kohdan Kuntayhtymän lukiokoulutuksen hallintomalli mukaisesti KYY perusti lukiokoulutukselle liikelaitoksen, ja kaupunki perusti lukioliikelaitoksen toimintaa ohjaavan johtoryhmän.

KYY päätti kuitenkin sijoittaa kaiken lukiokoulutuksen Viitaniemen ja Sepän ammatillisen koulutuksen kampuksille, ja palautti entiset lukiokiinteistöt kaupungille. Tällaisesta mahdollisuudesta sopimuksessa ei ole mainintaa, eikä uutta sopimusta ole tehty.

Vuonna 2015 KKY sulautti lukioliikelaitoksen osaksi ammatillisen koulutuksen organisaatiota ja lakkautti lukiokoulutuksen johtoryhmän. Tämäkin on vastoin alkuperäistä siirtosopimusta.

Siirtosopimuksen kohdassa 10. Lukiokoulutuksen rahoitus todetaan: ”Kuntayhtymä sitoutuu osoittamaan lukiokoulutukselle samat kokonaistaloudelliset resurssit (mukaan lukien opetusresurssit) kuin kaupunki on koulutukselle vuonna 2009 osoittanut.”

Vuoden 2016 koulutusresurssit eivät vastaa kurssimäärien, tilojen tai budjetin osalta sitä, mitä kaupunki 2009 lukiokoulutukseen osoitti. Ensin supistuivat tilat. Kurssimäärien merkittävä lasku alkoi 2011–2012. Koulutusbudjetin supistaminen alkoi 2013.

Siirtosopimuksen kohdassa 11. Ristiriitojen ratkaiseminen todetaan, että ristiriidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvotteluilla. Tiedossamme ei ole, että sopimusrikkomuksiin olisi tartuttu tai neuvotteluja käyty.

Siirtosopimuksen 12. kohdassa Järjestämisvastuusta luopuminen painavasta syystä todetaan, että KKY sitoutuu luopumaan lukiokoulutuksen järjestämisluvasta, mikäli sopijapuolet yhdessä toteavat, että lukiokoulutuksen järjestäminen ei täytä sopimuksessa mainittuja kriteerejä. Tietääksemme kaupunki ja KKY eivät ole käyneet siirtosopimuksen kohtien 11 ja 12 tarkoittamia neuvotteluja.

Kuten edellä on kuvattu, lukiokoulutuksen resurssoinnin muutokset alkoivat tilajärjestelyillä, joissa KKY luopui lukiotoiminnan järjestämisestä asteittain kaikissa kahdeksassa kaupungin lukiorakennuksessa, ja siirsi toiminnan Viitaniemen ja Sepän ammattiopistojen kampuksille. Tämä on aiheuttanut huomattavia vaikeuksia opetuksen, kokoontumisia vaativan toiminnan, liikunnan ja ruokailun suhteen. Myös opettajien työskentely- ja sosiaaliset tilat ovat merkittävästi supistuneet. Tilojen remontoinnit ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset ovat vaikeuttaneet opetustoimintaa.

Opetusbudjetin supistaminen alkoi 2013. Toimintakuluissa lasku on vuoteen 2016 ollut 1,5 miljoonaa euroa (9%). Opetus muodostaa toimintakuluista noin 59%. Sen osalta vähenemä on vuosina 2013–2016 ollut miljoona euroa (10%). Uhkana on edelleen vuosille 2017–2019 ajoittuvat 2 miljoonan euron lisäleikkaukset.

Kansallisesti käytetty ja koulujen opetusvolyymin vertailussa luotettava mittari on kurssimäärät suhteutettuna opiskelijamäärään. Vuonna 2009 Jyväskylän kahdeksassa lukiossa oppilasmäärä oli 2 293 ja kurssimäärä 2 837 (1,24 kurssia / opiskelija). Vastaavasti opiskelijamäärä 2016 on 2 330 ja kurssimäärä 1 819 (0,78 kurssia / opiskelija).

1018 kurssin vähentyminen vastaa 59 opettajan vuoden työpanosta eli opetuksesta on poistunut tämä määrä sekä opetusresursseja että kursseja. Kurssien vähenemisen vuoksi lukiolaisilla on vaikeuksia saada ylioppilastutkintoon vaadittava kurssimäärä kokoon. Vuonna 2010 KKY:n lupauksissa julkisuudessa kerrottu valinnaisuuksien lisäys on toteutunut negatiivisena. Vuonna 2009 lukiolaisilla oli mahdollisuus valinnaisiin kurssivalintoihin. Nyt tämä vaihtoehto on täysin poistunut.

Järjestämissopimuksen siirtoa perusteltiin myös kaksoistutkintojen helppoudella. Kaksoistutkintojen määrä on vähentynyt siitä, mitä se oli ennen vuotta 2010.

Lukiolain kohdassa 2§ Koulutuksen tavoitteet sanotaan, että ”Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.”

Jo nykyinen tilanne Jyväskylän lukioissa asettaa kyseisen pykälän toteutumisen kyseenalaiseksi, eikä tulevaisuus näytä paremmalta, päinvastoin. Alussa kuvatut suunnitelmat eivät vastaa lukiokoulutuksen laatukriteerejä sekä laittavat Jyväskylän lukiolaiset eriarvoiseen asemaan jatko-opintoihin hakeutumisessa.

Aluehallintouudistus aiheuttaa sen, että valtiovalta ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon koordinoimisen ja rahoituksen. Vastavuoroisesti valtiovalta edellyttää kuntien huolehtivan koulutuksesta ja sivistystoimesta, ja tämän vuoksi koulutuksen valtion avustukset ovat supistuneet voimakkaasti. Opetushallitus ennakoi tämän kriittisessä lausunnossaan.

Oppilaat, opettajat ja opiskelijajärjestöt ovat nyt erittäin huolissaan Jyväskylän lukiokoulutuksen tilanteesta. Asia on paikallislehdistössä päivittäinen kirjoitusten aihe. Keskisuomalaisessa otsikoitiin 26.9.2016 Opetukseen vähiten paukkuja Jyväskylässä. Toimittaja Anna Kivinen oli kerännyt tiedot oppilaskohtaisista opetuskuluista 20 kaupungista. Jyväskyläläiseen lukiolaiseen panostetaan kolmannes vähemmän kuin useimmissa suurissa kaupungeissa.

Lisäksi Jyväskylässä opetuskulujen osuus lukiokoulutuksen kokonaiskuluista oli pienin. Selvityksen mukaan kunnat käyttävät keskimäärin 858 euroa / oppilas omaa rahaa valtion avustusten lisäksi. Jyväskylän lukiolaisilta siis puuttuu tämä 2,04 miljoonan euron kunnallinen panostus. Sattumalta sama summa, jolla KKY aikoo supistaa lukiokoulutuksen budjettia seuraavan parin vuoden aikana.

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 27.9.2016 oli otsikoitu Lukiolista on häpeäksi Jyväskylälle.

Me allekirjoittaneet yhteisöt katsomme, että kaupunki ei voi enää laiminlyödä velvollisuuttaan valvoa 2010 tehdyn siirtosopimuksen toteutumista. Sopimus ei tänä päivänä toteudu lukiokoulutuksen järjestämisen hallinnon osalta, ja sopimuksessa erityisesti korostettujen opetusresurssien osalta koulutuksen määrää on voimakkaasti supistettu sopimuksen vastaisesti.

Jyväskylän kaupungin lukiokoulutus ei enää vastaa edes kansallista keskitasoa, vaan se edustaa oppilaskohtaisten kurssimäärien osalta maan pohjalukuja. Opiskelijoiden ja opettajien käytännön vaikeudet selviytyä lukio-opetuksesta ovat sitä tasoa, että virkamiesten tulee puuttua tilanteeseen järjestämissopimuksen kohtien 10–12 edellyttämällä tavalla.

Kun vertaa nykyisen lukiokoulutuksen tilannetta ja kansallisia saavutuksia rehtori Lempisen vuonna 2009 kokoaman lukioverkkoselvityksen aikaan, muutoksen rajuus ja suuruus on hämmästyttävä. Tätä taustaa vasten Keskisuomalaisen pääkirjoituksen toteamus opiskelijoiden heitteille jätöstä ei ehkä ole liioiteltu.

Tapa, jolla lukiokoulutuksen siirto markkinoitiin päättäjille ja kuntalaisille on dokumentoitu sekä valtuuston pöytäkirjoihin että tiedotusvälineiden avulla. Voimme esitellä kymmenittäin lehtileikkeitä tai haastatteluja, joissa sekä koulutuskuntayhtymän että kaupungin vastuuhenkilöt kertovat, miten lukiokoulutuksen opetusresurssit paranevat uudistuksen myötä.

Siirtoa vastustaneiden lisäksi myös Opetushallitus osoitti, että lupaukset ovat katteettomia tai toteutuessaan edellyttävät merkittävää kuntarahoitusta valtionavustusten lisäksi.

Me allekirjoittaneet tahot edellytämme, että Jyväskylän kaupungin koulutus- ja sivistystoimen johto perehtyy Jyväskylän lukiokoulutuksen nykytilaan ja selvittää, vallitseeko sopimuksen ja toteutetun lukiokoulutuksen välillä juridinen ristiriita, joka vaatii sopimuksessa mainittuja menettelyjä. Tilanne on kriittinen, koska KKY valmistelee seuraavia opetusresurssien leikkauksia vuodelle 2017.

Jyväskylässä 13. lokakuuta 2016

Lyseon lukion opiskelijakunta

Schildtin lukion opiskelijakunta

Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry

JYLYn Helsingin osasto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.