Jyväskylä. Hyvä kylä.

Yrjö Jaatinen

Jyväskylä. Hyvä kylä. Tuon tapainen kaupungin mainos osui silmiin kun viimeksi, kolmannen kerran muutin Jyväskylään. Olen tullut tähän kylään leivän hakuun vuosina 1951 ja 1962 ja samasta syystä muuttanut muualle vuosina 1955 ja 1972.

Paluu kolmannen kerran 1988 oli ihan vapaaehtoinen. Aina palatessani olen saanut ihmetellä muutoksen suuruutta, myönteistä kasvua. Välillä poissaolleena vasta oikein huomaa kehityksen. Paljon hyvää ja kaunista on rakennettu. On hankittu jonkin verran myös kallista turhuutta, mutta ei suhteellisesti ajatellen niin paljoa kun tavalliset kansalaiset keskimäärin.

Nuorempana, pienempänä ja köyhempänä tämä kylä on ollut vahvasti kulttuurihakuinen. Tänne perustettiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu 1858 sekä Suomen ensimmäinen seminaari 1863, siitä vääntyi Kasvatusopillinen korkeakoulu 1934 ja vihdoin yliopisto 1966. Yliopistohaaveen lienee ensimmäisenä ilmaissut paljon aikaisemmin Wolmar Schild, jonka esitysten vaikutuksesta kerrotaan Elias Lönrotin nimittäneen Jyväskylää Suomen Ateenaksi.

Minun synnyinkylääni Sortavalaan perustettiin seminaarit erikseen naisille ja miehille vuonna 1880. Valmistuneita opettajia kutsuttiin leikillisesti ”kansan kynttilöiksi” jollaisiksi heidät yleisesti, sivistyksen levittäjinä toimiympäristössään koettiin. Lukemisen ja kirjoittamisen, sekä muiden kouluaineiden opettamisen ohella tiedetään opettajien kehittäneen paikallisia elinkeinoja, erityisesti agrikulttuurin muotoja.

Sortavalan seminaariin saatiin musiikin lehtoriksi Nurmeksessa syntynyt P.J. Hannikainen vuosiksi 1887–1917. Uransa aikana hän sukkuloi ahkerasti Sortavalan ja Jyväskylän väliä. Meille karjalaisille hän sanoitti ja sävelsi Karjalaisten Laulun, mutta mukana lienee kulkenut paljon muutakin kulttuuria molempiin suuntaan.

Mutta emme kai täällä Jyväskylässä vain liiaksi luottane Suomen Ateenan ja vanhan koulu- ja musiikkikulttuurin luomaan maineeseemme ja jättäne sitä osittain kesannolle? Meillä on ollut päteviä orkesterin johtajia, joiden työn jälki näkyy soinnissa ja levytyksissä, vaikka orkesterilla ei ole ollut harjoitustiloja, joissa soittajat voisivat kuulla yhteistä sointia. Ovatko pois lähteneet kyllästyneet odottamiseen, vai onko heidän toivottu jo poistuvan?

Yrjö Jaatinen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.