Hornetien hyvä suoritus

Lars-Olof Fredriksson

Suomalaisten F-18 Hornet -koneiden onnistuneet tunnistuslennot ja öiset ilmakuvat antoivat hyvän kuvan siitä, miten omaa ilmatilaa pitää valvoa ja estää sen luvaton hyväksikäyttö. Jos emme itse valvo aluettamme ja sen ilmatilaa, on itsenäisestä puolustuksesta ja liittotumattomuudesta turha puhua.

Toiminta vaatii ilmapuolustusjärjestelmältä korkeaa ja joustavaa valmiutta, kykyä johtaa tunnistaja oikeaan asemaan maalin suhteen ja ohjaajalta ammattitaitoa. Tarvittaessa kalustoa on siirretty ennakkoon painopistesuunnalle ja/tai koneet päivystävät ilmassa viime viikkoisen mallin mukaan. Yhteistyön koneen, taistelunjohdon ja lennonjohdon välillä pitää olla saumatonta, niin kuin se aina on Suomessa ollut.

Operatiivisessa lentotoiminnassa eri osapuolet pyrkivät korkeaan salattavuuteen tehtävän onnistumiseksi ja siksi ei näissä yhteyksissä puhuta lentosuunnitelmista ja tutkavastaajien (transponder) käytöstä. Aihe aiheuttaa käsitesekaannusta usein julkisissa keskusteluissa.

Sotilaallisen jännitteen lisääntyessä kasvaa aina myös vahingon ja virheen riski erityisesti rajojen tuntumassa. Operatiiviset lennot vaativat omalta järjestelmältä paljon, mutta suurin riski liittyy eri osapuolten toimien arvaamattomuuteen ja virhetulkintoihin. Siviililiikenne saa riskistä aina osansa.

Tällaisia tapauksia olivat mm. taannoinen malesialaiskoneen (MH17) alas ampuminen Itä-Ukrainassa ja klassinen tunnistamisoperaation epäonnistuminen 80-luvulla, kun neuvostohävittäjä ampui alas reitiltään harhautuneen korealaiskoneen (KAL007). Läheltä-piti -tapauksia on useita lähivuosilta.

Lars-Olof Fredriksson

majuri evp

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu