Jyväskylän lukioiden rahoitus isojen kaupunkien keskitasoa

Vesa Saarikoski

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen oli huolissaan leikkauksista ja suositteli Jyväskylän kaupungille lukiokoulutuksen rahoittamista (KSML 5.10.). Samassa lehdessä Juha Paananen kysyi, onko kuntayhtymällä taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta vai pitäisikö tehtävä siirtää Jyväskylälle.

Niukkuus ja yt-neuvottelut kuohuttavat. Lukiokoulutuksen ongelmat eivät kuitenkaan ratkea pallottelulla kaupungin ja kuntayhtymän välillä – turvasatamaa muutosta vastaan ei ole olemassa. Rahoitusta on tarkasteltava ennakkoluulottomasti, mutta niin myös edunvalvonnan jäykkyyksiä ja niiden ylläpitämiä menneen maailman malleja.

Huoli rahasta on yhteinen, mutta parjattua lukiokoulutusta on katsottava tosiseikkojen valossa. Opetushallituksen tuoreet vuoden 2015 kustannustilastot ovat vertailukelpoisin aineisto.

Laki määrittää lukiokoulutuksen rahoitukseen valtionosuuden, joka kohdennetaan yksikköhintoina koulutuksen järjestäjille. Kaksi kolmasosaa koostuu jokaisen kuntalaisen 80 euron osuudesta. Siten esimerkiksi Jyväskylän kaupungin osuus on noin 11 miljoonaa euroa. Puuttuva kolmannes tulee valtiolta.

Poikkeuksellinen maan tapa on, että kunnat rahoittavat lukiokoulutusta lisäksi kunnallisverolla. Viime vuonna kuntien vapaaehtoinen panos oli 101,6 miljoonaa euroa. Tukiprosentit vaihtelevat välillä 0–50.

Koulutuskuntayhtymä käytti rahaa 6 242 euroa opiskelijaa kohti. Samalla tasolla oli Kuopio.

Enemmän rahaa käyttivät Helsinki, Espoo, Oulu ja Kouvola. Vähemmän panostivat Tampere, Vantaa, Turku ja Lahti.

Opetushallituksen vertailussa ei ole lukioiden sisäisen vuokran pääomakustannusta. Tämä kustannus on edellä todettujen kymmenen suurimman joukossa toiseksi pienin Jyväskylässä (413 euroa eli 6 prosenttia). Helsingissä lukiokoulutuksen rahoituksesta 17 prosenttia menee pääomavuokraan.

Jyväskylässä ja Oulussa 69 prosenttia rahoituksesta kohdistuu opetukseen ja opiskelijahuoltoon. Isoimmista kaupungeista neljällä on parempi ja neljällä huonompi osuus. Espoo on heikoin 59 prosentin osuudellaan ja siellä ovat myös korkeimmat sisäisen hallinnon kulut.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutus on siis puolivälissä kymmenen suurimman kaupungin vertailussa rahoitusta tarkasteltaessa. Kuntajärjestäjien rahoitustilanteeseen tulee vaikuttamaan niiden talouden puolittuminen ja verokatto uusia maakuntia resursoitaessa.Hyvät ratkaisut syntyvät kiihkottomassa yhteistyössä.

Vesa Saarikoski

kuntayhtymän johtaja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu