Ihmistutkimus avainasemassa

Pertti Saariluoma

Uusi ICT-teknologia on muuttamassa laadullisesti ihmisen ja teknologian suhdetta. Älytuotteisiin voidaan ohjelmoida valtavasti erilaisia käyttötarkoituksia ja käyttötapoja muuttamatta ns. ”rautaa” lainkaan.

Älypuhelimet miljoonine sovellusohjelmineen ovat esimerkki uusien teknologioiden mahdollistamasta massiivisesta monikäyttöisyydestä.

Vastaavasti autonomiset laitteet ja robotit suoriutuvat kasvavassa määrin älykkyyttä vaativista työtehtävistä, joihin aiemmin tarvittiin ihmistä. Tällaisten kehitystendenssien seurauksena luonnontieteellisen ja ihmistieteellisen (esim. filosofia, sosiologia, psykologia, kielitiede ja taiteentutkimus) osaamisen osuus uusien teknologioiden suunnittelussa on muuttumassa.

Teknologiasuunnittelu ei voi olla enää pelkkää laite- ja konesuunnittelua, vaan sen tulisi ihmistieteellisen tiedon pohjalta suunnitella, miten teknologia nivoutuu saumattomasti ihmisten elämään ja miten ihmiset voisivat elää entistä paremmin.

Ihmistiede kuuluu monitieteisten yliopistojen ohjelmaan. Teknisissä yliopistoissa sen rooli on taas Suomessa ollut vähäinen. Tämä kahtiajako on johtanut seurauksiin, joista voisi tässä yhteydessä ottaa esille kaksi.

Ensiksi, teknisen osaamisen pohjalta tapahtuvassa suunnittelussa ihmistä, käyttäjää, ostajaa, suunnittelija jne. käsitellään mututuntumalla.

Toiseksi ihmistutkijat, joilla olisi hallussaan tarvittava tieteellinen perusosaaminen, eivät ole voineet liittää osaamistaan teknologioiden kehitysprosesseihin. Yksi syy tähän on suunnitteluajattelun vähäinen rooli ihmistieteessä.

Ihmistieteet ovat olleet kiinnostuneempia mennyttä ja nykyistä koskevien tiedon ja ymmärtämisen kartuttamisesta kuin tämän tiedon käyttämisestä tulevaisuuden teknologioiden suunnittelemiseen ja kehittämiseen.

Suomalaisessa teknologiasuunnittelukulttuurissa luotetaan usein ihmistä koskevaan arkiymmärrykseen, vaikka tekniikan luova suunnittelu edellyttäisi monimutkaisten inhimillisten prosessien syvällistä osaamista. Ihmistutkimuksen osaaminen on olennaista yritysten toimintojen strategiajohtamisessa.

Jälkiviisastelijan on vaikea ymmärtää, miksi Nokia ei panostanut todella voimakkaasti graafisen käyttöliittymän kehittämiseen, kun ihmisen spatiaalisen muistin ylivoimaisuus tekstitiedon muistamiseen verrattuna oli osoitettu jo 1970-luvulla.

Toisaalta esimerkki loistavasta kulttuuriosaamisesta on tapa, jolla Apple loi graafisten näyttöjen tarjoamien mahdollisuuksien pohjalle käyttökulttuurin ja ”heimoutti” Steve Jobsin ympärille käyttäjiä ja suunnitteluosaajia.

Teknologian kehitys on edennyt pisteeseen, jossa läpimurtoihin tarvitaan ennen kaikkea ihmisen toiminnan ymmärtämistä. Ihmistieteiden soveltaminen teknologian kehittämiseen kaipaa uudenlaista suuntautumista niin ihmistieteissä kuin teknologiassa.

Teknologioiden inhimillisen ulottuvuuden hallitseminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen tulevat koko ajan tärkeämmiksi.

Yhteistyötä ihmistieteellisen ja luonnontieteellisen teknologiasuunnittelun välillä on syytä merkittävästi syventää. Uuden teknologian synty ja nopea eteneminen on aiheuttanut yliopistoille uudentyyppisiä haasteita, joita ei ole mahdollista ratkoa pelkkien organisaatiomuutosten kautta, sillä rakennemuutoksista tulee muuten helposti laatikkoleikkejä, jos niitä ei jalkauteta konkreettisten toimintojen uudistamisen tasolle.

Pertti Saariluoma

kognitiotieteen professori

Jyväskylän yliopisto

Tiina Onikki-Rantajääskö

suomenkielen professori

Helsingin yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.