Lukiokoulutus kuilun partaalla

Juha Paananen

Lukiokoulutuksen tilanne Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on tukala. Yt-neuvottelut, jotka koskevat koko koulutuskuntayhtymää, ovat alkaneet tänä syksynä. Tavoitteena on kustannusten raju leikkaaminen ja henkilöstön vähentäminen. Joudutaanko Jyväskylässä siihen historialliseen tilanteeseen, että lukioista irtisanotaan opettajia? Siltä nyt näyttää.

Valtio leikkasi rankalla kädellä jo ennestään aivan liian alhaisia lukioiden yksikköhintoja 2014–2015, mikä Jyväskylässä tarkoitti n. 2 miljoonan euron eli yli 10 %:n vähennystä lukioiden rahoitukseen. Tästä valtion rokotuksesta lukiokoulutus selvisi jotenkuten.

Nyt yt-neuvottelut merkitsevät uutta 2 miljoonan leikkausta, koska koulutuskuntayhtymä on päättänyt, että lukioiden pitää tulla toimeen pelkällä yksikköhinnalla vuonna 2019.

Tosin ei koulutuskuntayhtymällä oikein ole vaihtoehtoja, koska rahoitus koko toimintaan tulee vain valtion yksikköhintoina ammatilliseen ja lukiokoulutukseen eikä ammatillisen puolen rahoja voi käyttää lukioiden hyväksi.

Joka tapauksessa uudesta 2 miljoonan leikkauksesta lukiot eivät enää selviä. Tai selviävät, mutta sen jälkeen lukio-opiskelu on jotakin ihan muuta kuin muualla Suomessa: massaluentoja ylisuurissa ryhmissä ja laajamittaista ”itsenäistä” opiskelua ilman opettajan ohjausta.

Tilanteeseen on reagoitu lukioissa usean vuoden ajan kehittämällä pedagogiikkaa ja toimintatapoja sekä vähentämällä opiskelijoille tarjottavien kurssien määrää ja suurentamalla ryhmäkokoja, mutta raja on tullut vastaan.

Keskimääräinen ryhmäkoko on jo yli 40, ja kurssimäärä/ opiskelija-suhdeluku on painumassa jopa 0,6:een (muissa lukioissa luku on yli 1).

Tarjottavien kurssien määrä oli vuonna 2010 yli 2800, nyt se on n. 2100 ja vuoteen 2019 mennessä se uhkaa tippua n. 1600–1700:aan. Kurssimäärä vähentyisi vajaassa vuosikymmenessä 40 %. Tältä pohjalta opiskelijat eivät pysty saamaan vaadittavia 75 kurssin opintoja järkevällä tavalla kolmessa vuodessa kokoon.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on saanut vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lukiokoulutuksen järjestämisluvan, jonka perusteena ovat mm. taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta.

Onko koulutuskuntayhtymällä nämä taloudelliset edellytykset vielä olemassa? Ja laajemmin ajatellen: onko koulutuskuntayhtymä oikea järjestäjä lukiokoulutukselle, jonka yksikköhintataso on määritelty kunnallisten koulutuksenjärjestäjien rahoitusrakenteen pohjalta.

Näyttää vahvasti siltä, että kuntayhtymä-järjestäjällä rahat eivät yksinkertaisesti riitä edes tyydyttävällä tasolla toteutettuun lukiokoulutukseen.

Jotakin on siis tehtävä, jotta lukiokoulutus Jyväskylässä ei vajoa totaalisesti suohon. Katseet kääntyvät sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymään että Jyväskylän kaupunkiin.

Asiaa pitää selvittää avoimesti ja faktapohjaisesti. Tähän saakka koulutuskuntayhtymä on viestittänyt, että se pystyy hoitamaan lukiokoulutuksen, mutta tukevatko edellä olevat faktat enää tätä näkemystä? Kaupungin kanta lukioiden lisärahoittamiseen on ollut hyvin selkeä: apua ei tipu.

Kaupungin talousongelmat tiedetään, mutta nyt kyse on isommasta asiasta kuin ensi vuoden budjetin laatimisesta: jyväskyläläisten nuorten kouluttautumismahdollisuuksista ja tulevaisuudesta.

Vaikea uskoa, että Jyväskylän kaupunki vain sivusta seuraisi lukioiden alasajoa. Kaupungin veronmaksajia ja lukiolaisten huoltajia varmasti myös kiinnostaa, millaista lukiokoulutusta heidän nuorilleen tarjotaan Jyväskylässä.

Ratkaisuja haettaessa on lisäksi muistettava, että yksi vaihtoehto on siirtää lukiokoulutus takaisin Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi.

Juha Paananen

Jyväskylän lukiokoulutuksen luottamusmies

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu